fi=Saimaan ammattikorkeakoulu|en=Saimaa University of Applied Sciences|sv=Saimaa University of Applied Sciences|https://www.theseus.fi:443/handle/10024/15672024-03-29T00:29:53Z2024-03-29T00:29:53ZFysioterapeuttien kokemuksia tietoisuustaitojen kehittämiskeinoista nuoren aikuisen fysioterapiassaNieminen, InkaRaskinen, Pinjahttps://www.theseus.fi:443/handle/10024/4940052021-04-08T11:00:28Z2021-04-08T10:36:06ZFysioterapeuttien kokemuksia tietoisuustaitojen kehittämiskeinoista nuoren aikuisen fysioterapiassa
Nieminen, Inka; Raskinen, Pinja
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin fysioterapeuttien kokemuksia tietoisuustaitojen kehittämiskeinoista nuoren aikuisen fysioterapiassa. Tietoisuustaidoilla tarkoitetaan tietoista keskittymistä juuri sillä hetkellä tapahtuvan kokemiseen, havainnointiin ja hyväksymiseen. Opinnäytetyössä selvitetään tietoisuustaitojen harjoittamiskeinoja ja vaikuttavuutta. Yhteistyökumppanina toimi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin psykofyysisen fysioterapian parissa toimivat ammattihenkilöt.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin kyselylomakkeilla ja teemahaastatteluilla. Kyselylomakkeet toimivat haastatteluita tarkentavana menetelmänä. Syksyn 2019 aikana aineisto kerättiin neljältä eri informantilta teemahaastatteluiden avulla. Haastatteluista kaksi suoritettiin yksilöhaastatteluna ja yksi ryhmähaastatteluna informanttien toimesta. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin, jonka jälkeen aineisto analysointiin aineistopohjaisen analyysin avulla.
Tietoisuustaitojen harjoittaminen psykofyysisen fysioterapian yhteydessä vaikuttaa auttavan jännittyneisyyteen ja lisäävän tietoisuutta tekemisessä, mikä johtaa asiakkaan tietoisen suorittamisen ja näin ollen toimintakyvyn parantumiseen. Tietoisuustaitojen harjoittaminen keskittyy pääosin hengitykseen, kosketukseen, liikkeeseen ja ympäristön havainnointiin. Tietoisuustaitojen kehittämiskeinoja käytetään sekä yksittäin että samanaikaisesti.
Opinnäytetyö toimii tietolähteenä tietoisuustaitojen harjoittamisesta osana psykofyysistä fysioterapiaa. Opinnäytetyöstä voi poimia erilaisia keinoja, joilla voidaan parantaa asiakkaan tietoisuustaitoja ja tätä kautta toimintakykyä.; In this study, the objective was to acquire knowledge about the physiotherapists’ experiences about the ways of enhancing mindfulness in the physiotherapy of young adults. On the present moment mindfulness means knowingly concentrating on how a person feels and their ability to observe and accept things that are happening. This thesis presents ways of practising mindfulness and the effect of those ways. Professionals working with psychophysical physiotherapy at South Karelia Social and Health Care District collaborated in this study.
Data for this study was collected with questionnaires and interviews done to the partners of the study. The data was gathered by interviewing four different interviewees. The interviews were done during the fall of 2019. Two of the interviews were conducted as individual and one as a pair interview. The interviews were recorded and transcripted. After that, the data was analyzed with the help of material-based analyzation.
The results of the study show that practising mindfulness with psychophysical physiotherapy helps with tensions and adds more consciousness. This leads to conscious performing of the clients and therefore better performance. Practising mindfulness is based mainly on breathing, touching, movements and observing nature. Mindfulness can be practised individually or at the same time with other methods.
This study works as a source of information about enhancing mindfulness as a part of psychophysical physiotherapy. From this research, you can pick up different ways to improve the client’s mindfulness skills and ability to function.
2021-04-08T10:36:06ZEnsihoitajien näkemyksiä ensihoitajan laajenevasta työnkuvastaPaussu, Onni-EemeliPylsy, Jessehttps://www.theseus.fi:443/handle/10024/4933252021-03-23T07:00:35Z2021-03-23T06:47:04ZEnsihoitajien näkemyksiä ensihoitajan laajenevasta työnkuvasta
Paussu, Onni-Eemeli; Pylsy, Jesse
Tässä opinnäytetyössä kuvaillaan ensihoitajien näkemyksiä heidän työnkuvansa nykytilasta ja siihen kohdistuvista muutoksista Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirissä. Tutkimus toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka lähetettiin sähköpostitse sairaanhoitopiirin ensihoitajille.
Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Teoriaosuudessa käsitellään ensihoitopalvelun nykytilaa ja historiaa, sekä ensihoitokoulutusta. Teoriaosuus koostuu ulko- ja kotimaisista alan tutkimuksista, kirjallisuudesta sekä palvelutasopäätöksestä ja sairaanhoitopiirin strategiasta. Kyselyyn vastasi yhteensä 29 vastaajaa, joista 28 antoi luvan käyttää vastauksiaan opinnäytetyössä. Kysely toteutettiin Webropol-kyselynä, ja tulokset analysoitiin Webropolin avulla.
Opinnäytetyössä selvitettiin, miten ensihoitajat kokevat työnkuvansa muuttuneen ja miten he kokevat sen muuttuvan tulevaisuudessa. Kyselyyn osallistuneet ensihoitajat kokivat tietyn tyyppisten tehtävämäärien nousseen tietyillä osa-alueilla, erityisesti hoidontarpeen arvioinnin kiireettömillä tehtävillä sekä erilaisten sosiaalisiin hätätilanteisiin liittyvien tehtävien koettiin lisääntyneen. Yhden hengen liikkuvaa päivystysyksikköä pidettiin toimivana konseptina, ja sen koettiin vähentävän ensihoidon kuormitusta. Kotisairaanhoidon ja ensihoidon yhteystyön uskottiin jatkuvan tulevaisuudessakin.
Ensihoitajakoulutuksessa nähtiin kehittämistarpeita, jotka liittyivät kiireettömien tehtävien hoitoon sekä vähentyneeseen käytännön opetukseen. Sosiaali- ja terveysalan uudistus näyttäytyi epävarmuutta tuovana tekijänä, ja epävarmuuteen vaikutti osaltaan uudistuksen kaatuminen kesken kyselyn. Opinnäytetyössä nousi esiin monenlaisia näkemyksiä ensihoidon työnkuvan muuttumisesta ja laajenemisesta, sekä koulutukseen liittyviä kehitysideoita.
2021-03-23T06:47:04ZKehityskeskustelu osana strategista johtamista Keski-Suomen seututerveyskeskuksessaHannula, TainaKuitunen, Päivihttps://www.theseus.fi:443/handle/10024/3400912020-05-26T11:00:22Z2020-05-26T10:58:04ZKehityskeskustelu osana strategista johtamista Keski-Suomen seututerveyskeskuksessa
Hannula, Taina; Kuitunen, Päivi
Strategia on kaiken toiminnan ydin organisaatioissa. Strategiatuntemus on useimmiten heikointa työntekijöiden tasolla ja organisaatioiden tulee miettiä uusia keinoja strategian tunnettavuuden eteenpäin viemiseksi. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli edistää henkilöstön strategiatuntemusta Keski-Suomen seututerveyskeskuksessa. Tarkoituksena oli tutkimuksellisen kehittämisen avulla koota tietoa hoitohenkilökunnan strategiatuntemuksesta ja strategian jalkauttamisesta sekä luoda Keski-Suomen seututerveyskeskukselle strategian jalkauttamisen toimintamalli.
Tämän kehittämistehtävän kohderyhmänä olivat Seututerveyskeskuksen kolmen sairaalan hoitajat Joutsassa, Keuruulla ja Laukaassa sekä Seututerveyskeskuksen esimiehet. Kehittämistehtävä eteni vaiheittain ja ensimmäisenä aineistonkeruumenetelmänä oli kysely hoitajille. Kysely analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysillä. Toisena aineistonkeruumenetelmänä oli esimiehille järjestetty työpaja aivoriihi -menetelmää hyödyntäen. Työpajasta saatu aineisto luokiteltiin abduktiivisen päättelyn keinoin. Kolmantena vaiheena luotiin toimintamalli strategiatyöhön kahden ensimmäisen aineistonkeruuvaiheen tulosten pohjalta.
Strategiatuntemus on tyypillisempää johdolle kuin työntekijöille ja se ilmenee myös tässä opinnäytetyössä. Strategian tunnettavuuteen vaikuttaa, miten siitä puhutaan ja miten strategiset tavoitteet avataan konkreettisiksi arjen teoiksi. Tässä opinnäytetyössä saatujen tulosten perusteella vuorovaikutuksellinen tapa tehdä strategiatyötä on toivottavaa niin esimiesten kuin työntekijöiden taholta. Vuorovaikutuksellisia tapoja tehdä strategiatyötä ovat esimerkiksi kehityskeskustelut tai työpajat oppimiskahvila-menetelmää hyödyntäen.
Tavoite edistää Keski-Suomen seututerveyskeskuksen strategian tunnettavuutta henkilöstön keskuudessa toteutui tässä kehittämistehtävässä. Jatkossa kehittämiskohteena voi selvittää asiakkaiden näkökulmaa strategian toteutumisesta ja samalla edistää heidän strategiatuntemustaan esimerkiksi asiakaspalautteiden avulla.
2020-05-26T10:58:04ZTrauman välittyminen nykytaiteessaTani, Satuhttps://www.theseus.fi:443/handle/10024/3398072020-05-25T13:30:30Z2020-05-25T13:22:32ZTrauman välittyminen nykytaiteessa
Tani, Satu
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin psyykkisen trauman välittymistä nykytaiteessa. Kirjallisessa tutkielmassa käsiteltiin aihetta teoriatekstien sekä Satu ja Maria Tanin TraumaWear-teosten kautta. Tarkoituksena oli kartoittaa psyykkisen trauman olemusta nykytaiteessa sekä sen mahdollisia positioita yksityisen ja narratiivisen sekä yleisen ja abstraktin välisellä liukumalla. Kirjallisessa osuudessa pohdittiin myös erilaisen kommunikaation tavan vaikutusta trauman välittymiseen.
Tämän opinnäytetyön taiteellinen osuus eli installaatiosta ja performanssista koostuva TraumaWear-teos oli kuvataiteilija Satu Tanin ja hänen autistisen sisarensa Maria Tanin yhdessä tekemä. Taiteellisen osuuden ohjasi Radoslaw Gryta.
Taiteen teorioihin, etenkin Jill Bennettiin affektin välittymistä koskevaan teoriaan (2005) pohjaten päädyttiin ehdottamaan, että traumaa välittävän taiteen kautta kommunikaatiotavaltaan erilaiset taiteilijat ovat tasavertaisia.; The purpose of this study was to examine the conveying of trauma in the field of contemporary art. The study addressed the subject via art theory texts by Jill Bennett and Griselda Pollock. It also analyzed TraumaWear works by Satu and Maria Tani. Other, interdisciplinary theories were being used as well. Means of this study were to survey the essence of psychological trauma in contemporary art, and how it can be positioned between subjective vs. objective, and narrative vs. abstract.
The artistic part of this study consisted of an installation and a performance by Satu Tani and her autistic sister, Maria Tani. It was instructed by Radoslaw Gryta. The study took into consideration how autistic person’s different way of communicating might affect the conveying of trauma in art.
Based on art theory, especially one about conveying of affect by Jill Bennett (2005), the study ends up suggesting that through contemporary art, artists with differing ways of communication can be equal.
2020-05-25T13:22:32Z