fi=Vaasan ammattikorkeakoulu|en=VAMK University of Applied Sciences|sv=VAMK University of Applied Sciences|https://www.theseus.fi:443/handle/10024/16602024-03-29T10:54:13Z2024-03-29T10:54:13ZInhimilliset näkökulmat kyberuhkiin ja turvallisuuteenJesse, Koskinenhttps://www.theseus.fi:443/handle/10024/8503972024-03-27T11:00:19Z2024-03-27T10:45:13ZInhimilliset näkökulmat kyberuhkiin ja turvallisuuteen
Jesse, Koskinen
Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia kyberuhkien ja -turvallisuuden inhimillisiä näkökulmia. Digitaalisten palveluiden ja teknologisten innovaatioiden jatkuva kehitys asettaa tarpeen syventyä kyberuhkien ymmärtämiseen entistä paremmin, erityisesti keskittyen inhimillisiin ulottuvuuksiin.
Toisessa luvussa tarkastellaan inhimillisten tekijän roolia kyberturvallisuudessa, syventyen psykologisiin näkökulmiin, hyökkäysten motivaatioon ja käyttäjän tietoturvakäyttäytymiseen, erityisesti sosiaalisten tekijöiden ja manipulaation näkökulmista.
Kolmannessa luvussa analysoidaan inhimillisten tekijöiden vaikutusta kyberturvallisuuden strategioihin, kiinnittäen huomiota organisaation kulttuuriin ja koulutuksen merkitykseen. Kyberturvallisuustutkimuksen osalta käsitellään verkkoturvallisuuskyselyn suunnittelua ja sen toteutusta. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena.
Yhteenvetoluvussa esitetään tutkimuksen päätulokset, erityisesti ikäryhmien ja opintosuuntien välisten vertailujen osalta. Tutkielma päättyy suositukseen jatkotutkimukselle, avaten näkökulmia kyberturvallisuuden inhimillisten ulottuvuuksien laajempaan ymmärrykseen ja strategiseen kehitykseen.
2024-03-27T10:45:13ZThe Effect of Project Communication and Project Performance : The Role of Detailed Gantt Chart in Substation Construction ProjectVasankari, Peetuhttps://www.theseus.fi:443/handle/10024/8503692024-03-27T08:30:25Z2024-03-27T08:02:12ZThe Effect of Project Communication and Project Performance : The Role of Detailed Gantt Chart in Substation Construction Project
Vasankari, Peetu
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää Gantt-kaavio -tyyppisen aikataulun vaikutus projektin kommunikaation ja projektin suorituskykyyn. Projektinhallinnan alan tieteellisessä kirjallisuudessa aikataulu näyttäytyy tärkeänä tekijänä osana projektihallintaa. Kirjallisuudesta ei löydy kattavasti selvyyttä, mikä on aikataulun rooli projektikommunikaatiossa ja mikä on sen vaikutus projektikommunikaation ja projektin suorituskyvyn välillä.
Tutkielma on tehty yksittäisenä tapaustutkimuksena. Tutkimuksen ohessa luodaan kattava Gantt kaavio -tyyppinen aikataulu, jota käytetään projektin suunnitteluun, seurantaan, hallintaan ja kommunikointityökaluna. Tutkimusmenetelminä käytettiin kirjallisuuskatsausta teoriaosuudessa ja haastatteluita empiirisessä osiossa. Teoriaosuudessa käydään Gantt kaavio -tyyppisen aikataulun historiaa, nykytilaa, sen hyviä ja huonoja puolia ja sen tyypillistä rakennetta. Lisäksi perehdytään projektin kommunikaation ja suorituskyvyn perusteisiin. Näiden aiheosa-alueiden riippuvuudet pyritään selittämään auki. Teoriaosuuden pohjalta muodostetaan kysymykset, jotka esitetään haastattelutilanteessa haastateltaville. Tutkielmaan valikoitui neljä eri haastateltavaa tapausyrityksestä, joiden vastaukset peilautuvat pääosin luodun aikataulun pohjalle.
Tutkimuksen mukaan Gantt kaavio -tyyppisen aikataulun käytöllä on myönteisiä vaikutuksia projektikommunikaatioon: Ganttin kaavio vähentää väärinymmärryksiä, lisää kommunikaatiota ja luo keskustelupohjan rationaaliselle päätöksenteolle. Ganttin kaavion käyttäminen tuo projektille kasvanutta suorituskykyä tehokkaamman kommunikaation kautta.; The objective of this study is to study the impact of Gantt Chart-type time schedule on project communication and on project performance. Literature notes time schedules as an important part of project management, but there are few studies available on what is the role of time schedule on project communication, and what is its impact between project communication and project performance.
The study is a single case study. A real-life case project from the case company was studied to create a Gantt Chart time schedule on. The research methods used were literature review in the theoretical part of the study and interviews in the empirical part. In the literature review Gantt Chart, communication and performance in projects are studied. The interdependencies of these factors are intended to be demonstrated. Based on the literature review questions were formulated, and four interviewees were interviewed.
Based on the study, the use of Gantt chart time schedule has a role on project communication: the use of Gantt chart reduces misunderstandings, increases communication, and creates a communication base for rational decision making, thus increasing project performance through more efficient communication.
2024-03-27T08:02:12ZPsykososiaalinen kuormitus ikäpalveluiden esihenkilöilläJutila, Mikahttps://www.theseus.fi:443/handle/10024/8503032024-03-26T12:05:51Z2024-03-26T11:59:38ZPsykososiaalinen kuormitus ikäpalveluiden esihenkilöillä
Jutila, Mika
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kohdeorganisaation ikäpalveluiden esihenkilöiden kokemuksia siitä, mitkä tekijät aiheuttavat heille psykososiaalista kuormitusta työssä, sekä millaisia keinoja heillä on psykososiaalisen kuormittumisen vähentämiseksi. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui psykososiaalisen kuormituksen, työhyvinvoinnin ja esihenkilötyön ympärille. Opinnäytetyö toteutettiin kaksivaiheisena prosessina. Tutkimuksen ensimmäinen vaihe toteutettiin määrällisenä ja toinen vaihe laadullisena tutkimuksena. Kyselytutkimuksen aineisto kerättiin loppuvuoden 2023 aikana. Laadullisen tutkimuksen aineisto kerättiin tammikuussa 2024 ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Ensimmäisessä vaiheessa tehtiin kysely, joka kartoitti kohdeorganisaation esihenkilöiden kokemuksia psykososiaalisesta työkuormituksesta ja tunnistettiin työpaikan kuormitustekijöitä. Tässä hyödynnettiin työsuojeluhallinnon; työn psykososiaaliset kuormitustekijät-kyselyä. Kysely on suunniteltu työsuojeluviranomaisille mutta sitä voivat hyödyntää myös organisaatiot. Toisessa vaiheessa suoritettiin kuuden (n=6) esihenkilön yksilöhaastattelut, joissa keskityttiin työn sisältöön ja -järjestelyihin liittyviin kuormitustekijöihin ja etsittiin keinoja kuormituksen vähentämiseksi.
Tutkimustulokset osoittavat, että suurimmat kuormitustekijät liittyivät työn sisältöön ja järjestelyihin. Esihenkilöt nostavat suurimmaksi kuormittavaksi tekijäksi työn jatkuvat keskeytykset, joita pyritään hallitsemaan monin eri keinoin, kuten viettämällä tauot yhdessä henkilökunnan kanssa, ajankäytön hallinnalla ja pitämällä etäpäiviä. Tulokset osoittavat myös, että delegointi ja omien tehtävien priorisointi vähentävät esihenkilöiden psykososiaalista kuormitusta. Opinnäytetyön tulokset tarjoavat arvokasta tietoa esihenkilöiden työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Tuloksia voidaan hyödyntää esihenkilöiden koulutuksessa ja organisaatioiden kehittämistoiminnassa.; The purpose of this thesis was to investigate the experiences of supervisory staff in the target organization’s elderly services regarding the factors that cause them psychosocial load at work, as well as the means they have for reducing psychosocial load. The theoretical framework of the study was built around psychosocial load, well-being at work, and managerial work. The thesis was carried out in a two-phase process. The first phase of the research was conducted as a quantitative study, and the second phase as a qualitative study. The survey data was collected at the end of 2023. The qualitative research data was collected in January 2024 and analyzed using material-based content analysis.
In the first phase, the experiences of the target organization’s supervisors regarding psychosocial workload were surveyed and also workplace stress factors were identified. The Occupational Safety and Health Administration’s psychosocial stress factors survey was used. The survey is designed for occupational safety authorities but can also be utilized by organizations. In the second phase, individual interviews were conducted with sex (n=6) supervisors, focusing on work content and arrangements related to stress factors and seeking ways to reduce load.
The research results show that the major stress factors are related to work content and arrangements. Supervisors identify constant interruptions as the biggest stress factor, which they try to manage in various ways, such as taking breaks together with the staff, managing time, and having remote workdays. The results also show that delegation and prioritizing one's own tasks reduce the psychosocial load of supervisors. The results of the thesis provide valuable information for the development of supervisor well-being. The results can be utilized in supervisor training and organizational development activities.
2024-03-26T11:59:38ZThe Effect of Emotional Intelligence between Project Stakeholders on the Success of the ProjectKukko, Jonihttps://www.theseus.fi:443/handle/10024/8503022024-03-26T14:00:20Z2024-03-26T11:51:44ZThe Effect of Emotional Intelligence between Project Stakeholders on the Success of the Project
Kukko, Joni
Tämän opinnäytetyön päätarkoituksena oli tutkia, miten tunneälytaidot ja sidosryhmien hallinta liittyvät toisiinsa ja vaikuttavat projektin onnistumiseen.
Kiinnostus ja idea tämän opinnäytetyön aiheeseen sai alkunsa tekijän henkilökohtaisesta kiinnostuksesta tutkia ihmisten käyttäytymisen vaikutuksia projektin lopputulokseen. Tunneälystä on tullut yhä tärkeämpi ilmiö työympäristössä kaikilla tasoilla ja liiketoiminta-alueilla, koska yksilöiden välinen kommunikaatio on nostettu työmenetelmien hierarkiassa korkeammalle.
Tutkimusmenetelminä käytettiin kirjallisuuskatsausta opinnäytetyön teoreettisessa osassa ja kyselytutkimusta työn empiirisessä osassa. Tämä tutkimus on kyselytutkimus, jossa yksi yritys valittiin toissijaiseen analyysiin.
Tulos tuki hypoteesia ehdottamalla, että erinomaisella sidosryhmäanalyysillä yhdistettynä korkeisiin tunneälytaitoihin on mahdollista toteuttaa onnistuneempia projekteja.
2024-03-26T11:51:44Z