fi=Kajaanin ammattikorkeakoulu|en=Kajaani University of Applied Sciences|sv=Kajaani University of Applied Sciences|https://www.theseus.fi:443/handle/10024/19672024-03-29T06:17:38Z2024-03-29T06:17:38ZMarket Research on Available Textile Waste Recycling Technologies for Northern Finland, Norway, and SwedenMedina, Charmainehttps://www.theseus.fi:443/handle/10024/8501652024-03-25T07:00:16Z2024-03-25T06:53:06ZMarket Research on Available Textile Waste Recycling Technologies for Northern Finland, Norway, and Sweden
Medina, Charmaine
This thesis was commissioned research under the THREAD project which aims to explore the circularity of textiles with a focus on reuse and recycling within the Northern Periphery and Arctic (NPA) communities. The necessity of this research stems from the continuously growing amount of textile consumption and waste globally but having inadequate recycling facilities and technologies in place. The Research & Development project managers of Kajaani University of Applied Sciences reached out to International Business students to conduct market research specifically on available textile waste recycling technologies.
With a need to delimit the study, the Northern regions of Finland, Norway, and Sweden were chosen as the areas of focus due to their proximity to one another and their shared demographical and geographical characteristics. There were three research objectives in the study: to identify the currently available textile waste technologies, explore the current textile waste recycling landscape within the public sectors of the regions, and to eventually determine which of the identified technologies would be commercially viable for the areas.
The author reviewed existing literature to establish the research and conceptual background. The Best Available Techniques (BAT) method and the Technology Readiness Level (TRL) were employed to answer the first question. Interviews were conducted to gather primary data from industry experts and a qualitative content analysis was utilized to extract themes and patterns from the responses. Both secondary and primary data were then consolidated to answer the second and third research questions.
The key findings of the research were discussed per research question. Five categories of textile recycling technologies were identified along with their strengths and weaknesses and respective maturity levels. Among these are mechanical, thermal, thermo-mechanical, chemical, and thermo-chemical methods. The current recycling landscape among the regions highlights the challenges the industry faces, the factors to consider when choosing a potentially viable textile waste recycling technology, and the current stance and updates regarding the Extended Producers Responsibility (EPR) on textiles. Based on these data, the author suggests that mechanical recycling technologies would technically be suitable for the areas, but due to numerous considerations, especially the lower-than-average textile waste volume generated per area, it may be recommended to have a shared or centralized recycling facility for these northern regions.
2024-03-25T06:53:06ZAistihuone ikääntyneiden hoivakotiinSaviniemi, JenniPihlajamäki, Pinjahttps://www.theseus.fi:443/handle/10024/8473512024-03-21T09:00:15Z2024-03-21T08:55:29ZAistihuone ikääntyneiden hoivakotiin
Saviniemi, Jenni; Pihlajamäki, Pinja
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimii Attendo Kesälampi Vieremällä, joka tarjoaa ympärivuorokautista hoivaa ikääntyneille ja muistisairaille. Toimeksiantajan toiveena oli tehdä opinnäytetyönä aistihuone ikään-tyneille hoivakotiin tukemaan ikääntyneiden hyvinvointia ja tarjoamaan erilaisia kokemuksia arkeen. Opinnäytetyö on rajattu vastaamaan kyseessä olevan hoivakodin asukkaiden ja henkilökunnan esittämiin tarpeisiin. Tietoperustan keskeisiä käsitteitä ovat ihmisen eri aistit eli hajuaisti, kuuloaisti, makuaisti, näkö-aisti ja tuntoaisti sekä toimintakyvyn eri osa-alueet ja muistisairaudet.
Opinnäytetyön menetelmänä toimi Jämsän & Mannisen tuotteistamisprosessi sosiaali- ja terveysalalla. Vii-den vaiheen malliin kuuluu kehittämistarpeen toteaminen sekä tuotteen ideointi, luonnostelu, kehittely ja viimeistely. Aistihuone rakennettiin hoivakotiin tyhjään huoneeseen ja rakentamisessa otettiin huomioon toimeksiantajan esittämiä toiveita materiaaleista ja elementeistä.
Prosessin lopputuloksena syntyi aistihuone, joka saadun palautteen perusteella on käyttäjilleen mieluinen ja vastaa heidän tarpeitaan. Aistihuoneen avulla voidaan aktivoida ikääntyneiden eri aisteja sekä ylläpitää toimintakykyä sen eri osa-alueilla. Aistihuone tarjoaa levottomille ihmisille mahdollisuuden rauhoittumi-seen. Aistihuoneen avulla henkilökunta voi tarjota asukkaille uudenlaista viriketoimintaa.
Työn tuotos hyödyttää toimeksiantajaa hoivakodin arjessa tarjoamalla jotain uutta niin asukkaille kuin hoi-tohenkilökunnalle. Asukas voi vierailla aistihuoneessa myös omaistensa ja läheistensä kanssa eli aistihuone tarjoaa mahdollisuuksia moneen. Jatkotutkimusta voisi tehdä siitä, miten aistihuonetta voisi edelleen kehit-tää ja millaisia vaikutuksia sen säännöllisellä käytöllä ollut asukkaisiin ja heidän toimintakykyynsä. Aistihuo-neen kehittämiseen voisi ottaa mukaan myös asukkaita.
2024-03-21T08:55:29ZMaastohiihtosuksen voiteen suositteleminen keliolosuhteen mukaanPaulin, Ristomattihttps://www.theseus.fi:443/handle/10024/8471952024-03-21T08:00:16Z2024-03-21T07:43:57ZMaastohiihtosuksen voiteen suositteleminen keliolosuhteen mukaan
Paulin, Ristomatti
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli yrittää kehittää koneoppimisalgoritmi, joka pystyisi suosittelemaan maastohiihdossa käytettäviä luistovoiteita keliolosuhteen perusteella. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan liikuntateknologian Vuokatin yksikkö. Kehitettävän algoritmin tärkeimpänä tehtävänä on etenkin tehtyjen voidetestien voidetestitietokannan hyödyntäminen.
Hiihdossa suksen luisto- ja pito-ominaisuuksiin vaikuttaa useampi tekijä. Näitä ovat esimerkiksi painovoima, kitka, lumi, ilmanvastus, suksen voitelu ja sukseen tehty kuviointi, joita on avattu tarkemmin opinnäytetyön teoriaosiossa. Kitka ja ilmanvastus ovat etenkin hiihtäjän liikkumista estäviä voimia. Koska painovoima vaikuttaa aina suoraan alaspäin, se on alamäessä vauhtia lisäävä tekijä. Lumella tarkoitetaan sekä taivaalta satavaa lunta että jo maassa valmiiksi olevaa lunta, vaikka nämä ovat fysikaalisesti hyvin erilaisia. Suksen voitelulla ja kuvioinnilla saadaan parannettua suksen luistamista.
Suosittelualgoritmi pohjautuu koneoppimiseen. Koneoppiminen jaetaan yleensä ohjattuun ja ohjaamattomaan oppimiseen, ja lisäksi se voidaan jakaa myös vahvistusoppimiseen. Koska suosittelualgoritmi rakennettiin olemassa olevan aineiston pohjalta, käytettiin tässä opinnäytetyössä kehitetyissä koneoppimimalleissa ohjattua oppimista. Kehitystyössä testatut koneoppimismallit perustuvat päätöspuihin ja neuroverkkoihin.
Opinnäytetyössä kehitettyjen voiteiden suosittelualgoritmien ennustuskyky jäi toivuttua huonommaksi. Paras kehitetty suosittelu algoritmi, tarkkuuden perusteella, ylsi noin 20 % tarkkuuteen, jos sitä verrataan suosittelualgoritmiin, joka ennustaa testeissä käytetyintä voidetta. Tällaisen suosittelu algoritmin tarkkuus ylsi noin 13 % tarkkuuteen. Yksi syy sille, miksi voiteita voi olla hankala ennustaa on se, että useampi voide voi olla hyvä tietylle keliolosuhteelle, mutta tarkkuuteen perustuvalle luokittelijalle tämä on haastavampi määrittää. Toinen syy huonoille ennustustuloksille saattaa olla kehitetylle algoritmille hyödyllisen aineiston vähäinen määrä. Kolmantena syynä huonoille ennustustuloksille on aineiston- ja aineiston muuttujien laatu.
2024-03-21T07:43:57ZKolme näkökulmaa henkilöstöjohtamiseen: osaamisen kehittäminen ja yksilölliset tarpeet digitalisoituvassa ympäristössähttps://www.theseus.fi:443/handle/10024/8446612024-03-22T06:07:08Z2024-03-20T10:54:19ZKolme näkökulmaa henkilöstöjohtamiseen: osaamisen kehittäminen ja yksilölliset tarpeet digitalisoituvassa ympäristössä
Rajander, Tuula; Moisanen, Kirsi
2024-03-20T10:54:19Z