fi=Jyväskylän ammattikorkeakoulu|en=Jamk University of Applied Sciences|sv=Jyväskylä University of Applied Sciences|https://www.theseus.fi:443/handle/10024/52024-03-29T12:35:19Z2024-03-29T12:35:19ZTyöntekijäkokemuksen kehittäminen osana vastuullista johtamistaJaatinen, Emiliahttps://www.theseus.fi:443/handle/10024/8504802024-03-28T10:00:25Z2024-03-28T09:32:42ZTyöntekijäkokemuksen kehittäminen osana vastuullista johtamista
Jaatinen, Emilia
Positiivinen työntekijäkokemus on strateginen kilpailuetu liiketoiminnan suorituskyvyn ylläpitämisessä ja parantamisessa. Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää toimeksiantajayrityksen henkilöstön kokema työntekijäkokemuksen nykytila ja siihen vaikuttavat tekijät. Selvityksestä saadun tiedon avulla tavoitteena oli luoda työntekijäkokemuksen kehityssuunnitelma toimeksiantajayritykselle. Tutkimustavoite oli osaltaan kuvaileva, jolloin työntekijäkokemuksen nykytilaa selvittäessä pyrkimyksenä oli saada tietoon tosiasioita nykytilasta. Tutkimustavoite oli myös kartoittava, koska tutkimuksella pyrittiin kehittämistoimenpiteisiin.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksen ja teemahaastattelun keinoin. Kyselytutkimus toteutettiin Lapin yliopiston kehittämän Quality of Working Life -kyselyn avulla. Kyselyaineiston analyysissä hyödynnettiin siihen liittyvää henkilöstökyselyn QWL-laskentapohjaa, joka analysoi jokaisen kysymyksen ja motivaatiotekijöiden keskiarvoja vastausten perusteella. Lisäksi toimeksiantajayrityksen eri työntekijöille toteutettiin kaikkiaan kuusi teemahaastattelua. Haastateltavat olivat työsuhteisia toimeksiantajayrityksessä erilaisissa tehtävänkuvissa. Heidän työkokemuksensa toimeksiantajayrityksessä vaihteli alle vuodesta yli neljään vuoteen.
Tutkimuksen avulla tunnistettiin millä tasolla henkilöstön kokema työntekijäkokemuksen nykytila oli sekä miten sitä kehittämällä voi vaikuttaa toimeksiantajayrityksen suorituskykyyn ja kestävään liiketoimintaan. Tutkimuksessa selvisi ne asiat, jotka vaikuttavat työntekijäkokemukseen positiivisesti ja negatiivisesti. Tuloksena syntyi toimeksiantajayritykselle tuotettu työntekijäkokemuksen kehityssuunnitelma, jossa kuvattiin työntekijäkokemukseen liitetty teoriapohja, toimeksiantajayrityksen työntekijäkokemuksen nykytila sekä toimenpide-ehdotukset työntekijäkokemuksen seuraamiseksi, ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.
Työntekijäkokemuksen kehittäminen osana strategista henkilöstöjohtamista vaatii johdon sitoutumista. Kehittämällä työntekijäkokemusta on mahdollisuus kasvattaa organisaation liiketoiminnan suorituskykyä, kun sen työntekijät ovat sitoutuneempia, motivoituneempia ja hyvinvoivia. Organisaatioiden laajamittainen huomion kiinnittäminen työntekijäkokemuksen kehittämiseen ei ole sidoksissa vain yksittäisen organisaation menestystekijöihin. Sillä on vaikutusta suuremmassa mittakaavassa koko yhteiskunnalliseen hyvinvointiin. Tällöin organisaatiossa toteutettu yritysvastuu muodostaa myös laajempia yhteiskunnallisia positiivisia vaikutuksia toiminnallaan, joka on osa sosiaalisen yritysvastuun periaatteita.
2024-03-28T09:32:42ZVarastoinnin kehityssuunnitelmaSuoranta, Tiiahttps://www.theseus.fi:443/handle/10024/8504742024-03-28T09:00:17Z2024-03-28T08:59:29ZVarastoinnin kehityssuunnitelma
Suoranta, Tiia
Opinnäytetyössä tutkittiin toimeksiantajayritys Jyki Oy:n varaosamyymälän varastointia ja luotiin kehityssuunnitelma tutkimuksen pohjalta. Tutkimuksessa kartoitettiin kehitysmalleja ja vaihtoehtoisia menetelmiä kirjallisuuden pohjalta ja ideoitiin kohdeyritykseen soveltuvia toimintatapoja. Kehitystyötä tehtiin prosessien virtaviivaistamisen ja resurssien tehokkaamman käytön näkökulmasta.
Tutkimus oli luonteeltaan tapaustutkimus, jossa käytettiin laadullisia ja määrällisiä tutkimusmenetelmiä. Tutkimusaineisto kerättiin toteuttamalla haastatteluja ja havainnointia sekä lisäksi hyödynnettiin järjestelmistä saatavaa dataa ja sen analysointia. Aineiston analysointiin käytettiin sisällönanalyysia sekä vuokaaviota. Lopputulokseksi luotiin suunnitelma, jossa on esillä aineistoon perustuvia kehitysehdotuksia.
Tutkimuksen avulla saatiin luotua kartoitus nykytilasta sekä suurimmista haasteista. Niiden perusteella ideoitiin ja tutustuttiin erilaisiin kehitystyyleihin ja vaihtoehtoihin. Ratkaisuissa painotettiin helppoa toteutettavuutta ja matalankynnyksen muutoksia.
Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että yritys tarvitsee selkeämpiä linjoja varastointitoimintaan. Yritystoiminnan tulee olla suunniteltua, ennakoitua ja tehokasta. Ratkaisuna tähän on erilaiset tavoitteet osastoittain, joita voidaan asettaa eri arvoasteikoiden mukaisesti. Tärkeänä osana kehitystä on organisaation yhteinen tavoite, siksi työntekijöiden ottaminen mukaan kehityssuunnitteluun on ensi arvoisen tärkeää. Luotu kehityssuunnitelma antaa toimeksiantajalle pohjan toteuttaa ja rakentaa kehityssuunnittelua yrityksessä.
2024-03-28T08:59:29ZPutkilämmönvaihtimien modernisointi : esiselvitysvekkeli, Hemmohttps://www.theseus.fi:443/handle/10024/8504732024-03-28T09:00:21Z2024-03-28T08:58:15ZPutkilämmönvaihtimien modernisointi : esiselvitys
vekkeli, Hemmo
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Fortum Power and Heat Oy:n Loviisan ydinvoimalaitos. Taustana työlle oli selvittää onko valitun järjestelmän lämmönvaihtimia modernisoitava, jotta voitiin varmistua siitä että järjestelmä suoriutuu tehtävästään tulevaisuudessa. Tehtävänä oli tuottaa laitokselle esiselvitys järjestelmien lämmönvaihtimien modernisoinnista.
Tavoitteena oli tarkastella alkuperäisen järjestelmän nykytilanne kustannusten ja käytettävyyden osalta, ja voidaanko näitä parantaa modernisoimalla. Sekä selvittää riittääkö alkuperäisissä lämmönvaihtimissa kapasiteetti kun laitoksen käyttöikää jatkettiin.
Tutkimusmenetelmänä työssä käytettiin tutkimuksellisen kehittämistyön ja tapaustutkimuksen keinoja. Järjestelmien historiasta, nykytilasta ja tulevaisuudesta on haettu tietoa kattavan dokumenttianalyysin, kyselyiden ja havainnoinnin avulla.
Työn tuloksena oli esiselvitys, jonka avulla järjestelmävastaava voi perehtyä tarkemmin modernisoinnin tarpeellisuuteen ja käyttää esiselvityksen tietoja hakiessaan modernisoinnille investointia.
2024-03-28T08:58:15ZEsihenkilöiden kokemuksia tekoälytyökalujen omaksumisessaRajala, Anuhttps://www.theseus.fi:443/handle/10024/8504452024-03-28T06:30:24Z2024-03-28T06:08:13ZEsihenkilöiden kokemuksia tekoälytyökalujen omaksumisessa
Rajala, Anu
Generatiivinen tekoäly ja sen erilaiset sovelluskohteet ovat nyt muokkaamassa työntekoa uuteen suuntaan. Sen odotetaan kasvattavan organisaatioiden tuottavuutta lähitulevaisuudessa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten esihenkilöinä toimivat kokevat generatiivisen tekoälyn käyttämisen työssä ja millaisilla keinoilla organisaatioissa voidaan tukea sen käyttöönottoa, koska esihenkilöt ovat avainasemassa uusien työkalujen käytön jalkauttamisessa organisaatioissa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Empiirisen aineiston keräämiseen käytettiin teemahaastattelua, jonka runko oli rakennettu innovaation diffuusioteoriaan nojaten. Innovaation diffuusioteoria ja uusien teknologioiden omaksumiseen liittyvät teoriat muodostavat tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen. Haastattelut toteutettiin syksyllä 2023. Tutkimukseen osallistuneet haastateltavat toimivat eri organisaatiossa esihenkilötehtävissä. Tuloksia verrattaessa aiempiin tutkimustuloksiin voitiin niiden todeta olevan linjassa tämän tutkimuksen tulosten kanssa. Generatiivisten työkalujen kokeiltavuudella, hyödyllisyydellä ja soveltuvuudella todettiin olevan suuri merkitys niiden omaksumiseen. Tutkimuksen mukaan suurin syy innovaation hylkäämiselle olisi riskit.
Tutkimus paljasti esihenkilöinä toimivien henkilöiden suhtautumista tekoälytyökaluihin ja antaa myös suuntaviivoja huomioonotettavista asioista, kun organisaatiossa ollaan ottamassa generatiivista tekoälyä käyttöön. Työtä helpottavia teknologioita ollaan valmiita käyttämään, kun organisaatioissa on määritelty yhteiset käytännöt niiden käyttämiseksi, niiden käyttö perustuu vapaaehtoisuuteen ja riskeihin on varauduttu organisaatiotasolla.
Tutkimus tarjoaa tietoa siitä, millaisia asioita organisaatioissa tulee huomioida tekoälytyökaluja käyttöönotettaessa. Tutkimuksessa esiin nousseiden havaintojen avulla on mahdollista kasvattaa tekoälytyökalujen omaksumisen onnistumista.; Generative artificial intelligence (AI) and its various applications are now reshaping work in a new direction. It is expected to increase the productivity of organizations in the near future. The aim of the study was to find out how managers perceive the use of generative AI in their work and what means organizations can use to support its adoption, as managers play a key role in the implementation of new tools in organizations.
The study was conducted as a qualitative study. Semi-structured interviews were used to collect empirical data, and the framework of the innovation diffusion theory was used as a basis for the interview structure. The innovation diffusion theory and theories related to the adoption of new technologies forms the theoretical framework of the study. The interviews were held in the fall of 2023. The interviewees who participated in the study worked in different organizations as managers. When comparing the results with previous research results, it was found that they were in line with the results of this study. The trialability, usefulness and suitability of generative AI tools were found to be of great importance in their adoption. According to the study, the biggest reason for rejecting innovation would be risks.
The study revealed the attitudes of managers towards AI tools and provides guidelines for things to consider when introducing generative AI in an organization. Work-facilitating technologies are ready to be used when common practices for their use have been established in organizations, their use is voluntary, and preparations have been made for possible risks at the organizational level.
2024-03-28T06:08:13Z