Mallihoitosuunnitelman kehittäminen korvaleikkauspotilaan hoitotyössä : Systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Rantanen, Päivi; Kuivalainen, Kirsi (2015)
Rantanen, Päivi
Kuivalainen, Kirsi
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112417557
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112417557
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli arvioida Kymenlaakson keskussairaalan tuottama korvaleikkauspotilaan mallihoitosuunnitelma uusimman näyttöön perustuvan tiedon avulla. Jo olemassa oleva mallihoitosuunnitelma on otettu käyttöön korvaleikkauspoti-laiden hoitotyössä. Tämän opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä on käytetty syste-maattista kirjallisuuskatsausta.
Vuonna 2010 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä tehtiin 1700 korvaan kohdistunutta toimenpidettä. Sisäkorvan leikkauksista yleisin oli tympanostomia eli ilmastointiputken asettaminen. Vuonna 2010 sisäkorvaistuteleikkauksia tehtiin 27 kpl. Hoitotyön rakenteinen kirjaaminen sisältää potilaan hoidon tarpeista, hoitotyön suun-nitelluista toiminnoista ja hoidon tuloksista muodostuvan kirjausprosessin. Korvaleik-kauspotilaan hoidon tarpeita ovat toimenpiteeseen tai näytteenottoon liittyvä tiedon-tarve, leikkaushaava ja leikkauksen jälkeisen kivun hoito ja seuranta, leikkauksen jäl-keisen väsymyksen arviointi sekä jatkohoidon tarpeen määrittäminen. Korvaleikkaus-potilaan hoitotyön suunniteltuja toimintoja ovat esim. potilaan voinnin tarkkailu, vitaa-lielintoimintojen seuranta, leikkaushaavan seuranta ja hoito, kivun arviointi ja hoito, potilaan aktiviteetin seuranta ja omatoimisuuden kannustaminen sekä jatkohoitoon liittyvä ohjaus.
Opinnäytetyön tuloksissa korostuvat potilasohjauksen merkitys, potilaan leikkauksen jälkeinen seuranta ja hoito sekä riittävän jatkohoidon turvaaminen. Alkuperäistutki-muksista käy ilmi, että monet sisäkorvan leikkauspotilaat kärsivät postoperatiivisesta aistihermostollisesta kuulon menetyksestä sekä viivästyneestä kasvohermohalvauk-sesta. Korvaleikkauspotilaan hoidon tarpeet ja hoitotyölle suunnitellut toiminnot tulisi valita niin, että korvaleikkauspotilaan erityistarpeet on huomioitu. Potilasturvallisuu-den takaamiseksi hoitotyön toteutus ja arviointi on huomioitava kaikissa hoitoproses-sin vaiheissa. Hoitotyön kirjaaminen sähköiseen potilaskertomukseen tulee toteuttaa asianmukaisesti ja lainsäädäntöä noudattaen.
Vuonna 2010 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä tehtiin 1700 korvaan kohdistunutta toimenpidettä. Sisäkorvan leikkauksista yleisin oli tympanostomia eli ilmastointiputken asettaminen. Vuonna 2010 sisäkorvaistuteleikkauksia tehtiin 27 kpl. Hoitotyön rakenteinen kirjaaminen sisältää potilaan hoidon tarpeista, hoitotyön suun-nitelluista toiminnoista ja hoidon tuloksista muodostuvan kirjausprosessin. Korvaleik-kauspotilaan hoidon tarpeita ovat toimenpiteeseen tai näytteenottoon liittyvä tiedon-tarve, leikkaushaava ja leikkauksen jälkeisen kivun hoito ja seuranta, leikkauksen jäl-keisen väsymyksen arviointi sekä jatkohoidon tarpeen määrittäminen. Korvaleikkaus-potilaan hoitotyön suunniteltuja toimintoja ovat esim. potilaan voinnin tarkkailu, vitaa-lielintoimintojen seuranta, leikkaushaavan seuranta ja hoito, kivun arviointi ja hoito, potilaan aktiviteetin seuranta ja omatoimisuuden kannustaminen sekä jatkohoitoon liittyvä ohjaus.
Opinnäytetyön tuloksissa korostuvat potilasohjauksen merkitys, potilaan leikkauksen jälkeinen seuranta ja hoito sekä riittävän jatkohoidon turvaaminen. Alkuperäistutki-muksista käy ilmi, että monet sisäkorvan leikkauspotilaat kärsivät postoperatiivisesta aistihermostollisesta kuulon menetyksestä sekä viivästyneestä kasvohermohalvauk-sesta. Korvaleikkauspotilaan hoidon tarpeet ja hoitotyölle suunnitellut toiminnot tulisi valita niin, että korvaleikkauspotilaan erityistarpeet on huomioitu. Potilasturvallisuu-den takaamiseksi hoitotyön toteutus ja arviointi on huomioitava kaikissa hoitoproses-sin vaiheissa. Hoitotyön kirjaaminen sähköiseen potilaskertomukseen tulee toteuttaa asianmukaisesti ja lainsäädäntöä noudattaen.