Hius- ja suu-nenäsuojuksen käytön näyttöön perustuvuus intravaskulaarisissa tutkimuksissa ja toimenpiteissä
Vaanila, Jenni; Nurmivaara, Liisa (2015)
Vaanila, Jenni
Nurmivaara, Liisa
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112718177
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112718177
Tiivistelmä
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (1992/785) määrää, että terveydenhuollon toiminnan täytyy perustua näyttöön sekä hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa hiussuojuksen ja suu-nenäsuojuksen käytön näyttöön perustuvuudesta intravaskulaarisissa tutkimuksissa ja toimenpiteissä Kuvantamiskeskukselle. Tarkoituksena oli selvittää hiussuojuksen ja suu-nenäsuojuksen käytön näyttöön perustuvuutta intravaskulaarisissa tutkimuksissa ja toimenpiteissä systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla. Opinnäytetyön tehtävänä oli: Minkälaista tietoa hiussuojuksen ja suu-nenäsuojuksen käytöstä intravaskulaarisissa tutkimuksissa ja toimenpiteissä löytyy?
Tässä opinnäytetyössä menetelmäksi valittiin systemaattinen kirjallisuuskatsaus, sillä se on tehokas väline, kun syvennetään tietoja asioista, joista on jo valmista tutkittua tietoa ja tuloksia. Lopulliseen analyysiin valittiin mukaan yhteensä 7 artikkelia ja tutkimusta, jotka analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Opinnäytetyön mukaanottokriteereillä vahvaa tutkimusnäyttöä edustavia tutkimuksia intravaskulaarisiin toimenpiteisiin liittyen ei ole riittävästi. Analyysiin päätyneet aineistot vastasivat sisällöltään tutkimustavoitteeseen, mutta osa aineistosta koostui mielipidekirjoituksen tapaisista artikkeleista, joiden perusteella ei välttämättä voida tehdä lopullisia päätelmiä. Opinnäytetyön aineisto koostui suosituksista, kannanotosta, seurantatutkimuksesta, kirjallisuuskatsauksesta sekä artikkelista.
Tutkimustietoa intravaskulaarisiin tutkimuksiin liittyen oli vähän ja tutkimusten tulokset antavat osittain ristiriitaista tietoa hius- ja suu-nenäsuojuksen hyödyistä. Aineisto suositteli toimimaan suositusten ja ohjeistusten mukaan, jotka kehottavat käyttämään suojia.
Laki velvoittaa parhaan mahdollisen hoidon tarjoamista potilaalle. Myös Tampereen yliopistollisen sairaalan tavoitteena on tehdä tutkimusta, joka palvelee väestön terveyden edistämistä, potilaiden laadukasta hoitoa ja kustannustehokkuutta. Jatkotutkimukseksi ehdotetaan eri yksiköiden röntgenhoitajien asenteiden tutkimista hiussuojuksen ja suu-nenäsuojuksen käyttöä kohtaan.
Tässä opinnäytetyössä menetelmäksi valittiin systemaattinen kirjallisuuskatsaus, sillä se on tehokas väline, kun syvennetään tietoja asioista, joista on jo valmista tutkittua tietoa ja tuloksia. Lopulliseen analyysiin valittiin mukaan yhteensä 7 artikkelia ja tutkimusta, jotka analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Opinnäytetyön mukaanottokriteereillä vahvaa tutkimusnäyttöä edustavia tutkimuksia intravaskulaarisiin toimenpiteisiin liittyen ei ole riittävästi. Analyysiin päätyneet aineistot vastasivat sisällöltään tutkimustavoitteeseen, mutta osa aineistosta koostui mielipidekirjoituksen tapaisista artikkeleista, joiden perusteella ei välttämättä voida tehdä lopullisia päätelmiä. Opinnäytetyön aineisto koostui suosituksista, kannanotosta, seurantatutkimuksesta, kirjallisuuskatsauksesta sekä artikkelista.
Tutkimustietoa intravaskulaarisiin tutkimuksiin liittyen oli vähän ja tutkimusten tulokset antavat osittain ristiriitaista tietoa hius- ja suu-nenäsuojuksen hyödyistä. Aineisto suositteli toimimaan suositusten ja ohjeistusten mukaan, jotka kehottavat käyttämään suojia.
Laki velvoittaa parhaan mahdollisen hoidon tarjoamista potilaalle. Myös Tampereen yliopistollisen sairaalan tavoitteena on tehdä tutkimusta, joka palvelee väestön terveyden edistämistä, potilaiden laadukasta hoitoa ja kustannustehokkuutta. Jatkotutkimukseksi ehdotetaan eri yksiköiden röntgenhoitajien asenteiden tutkimista hiussuojuksen ja suu-nenäsuojuksen käyttöä kohtaan.