Toiminta veritapaturmatilanteessa : toimintaohje Tampereen kaupungin kuvantamisyksiköille
Vento, Saara; Luoma, Noora (2015)
Vento, Saara
Luoma, Noora
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112718176
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112718176
Tiivistelmä
Veritapaturmat ovat yleisiä terveysalalla. Kiire, väärät työtavat ja huolimattomuus ovat useimpien tapaturmien taustalla. Veritapaturmiin liittyy aina tartuntariski. Tartuntariski on olemassa niin kauan, kunnes voidaan olla varmoja, ettei veren lähteenä olleella potilaalla ole veriteitse tarttuvaa tautia. Helpoiten veriteitse tarttuu B-hepatiittivirus. Sitä vastaan on kuitenkin olemassa rokotesarja, jota työnantaja on velvollinen tarjoamaan työntekijälleen, mikäli työssä arvioidaan olevan tartuntariski. Toiseksi suurin tartuntariski on C-hepatiittivirukselle. Vähiten varmoja työperäisiä tartuntoja on aiheuttanut Hi-virus.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Opinnäytetyön yhteistyökumppani oli Tampereen kaupungin kuvantaminen. Opinnäytetyön tavoitteena oli edistää Tampereen kaupungin kuvantamisyksiköiden henkilökunnan työturvallisuutta selkiyttämällä toimintaa veritapaturmatilanteessa tiivistetyn toimintaohjeen avulla. Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia henkilökunnalle esillä oleva toimintaohje veritapaturmatilanteita varten. Opinnäytetyön tehtävät olivat: Miten veritapaturmatilanteessa toimitaan? Kuinka laaditaan selkeä ja tiivistetty toimintaohje?
Valmistunut tuote on seinälle laitettava veritapaturmaohje Tampereen kaupungin kuvantamisyksiköiden henkilökunnalle. Toimintaohje sisältää välittömästi veritapaturman jälkeen tehtävät toimenpiteet sekä vuorokauden sisällä veritapaturmasta vaadittavat toimenpiteet tilanteissa, joissa veren lähteenä ollut potilas on tiedossa tai tuntematon. Ohje tehtiin yhteistyökumppanin toiveesta A4-kokoiseksi.
Veritapaturman tapahduttua välittömästi annettava paikallishoito on samanlainen riippumatta siitä, onko altistuksen lähteellä mahdollisesti HIV, B- tai C-hepatiitti vai ei. Sen jälkeen toiminta veritapaturmatilanteessa riippuu siitä, tiedetäänkö, kenestä veri on lähtöisin ja millainen on tartuntariski. Useimmissa tapauksissa työntekijä ohjeistetaan ottamaan vuorokauden sisällä yhteys työterveyshuoltoon, jossa päätetään jatkotoimenpiteistä. Jos tiedetään tai epäillään potilaalla olevan HIV, on työntekijän otettava yhteys erikoissairaanhoidon päivystykseen mahdollisimman pian.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Opinnäytetyön yhteistyökumppani oli Tampereen kaupungin kuvantaminen. Opinnäytetyön tavoitteena oli edistää Tampereen kaupungin kuvantamisyksiköiden henkilökunnan työturvallisuutta selkiyttämällä toimintaa veritapaturmatilanteessa tiivistetyn toimintaohjeen avulla. Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia henkilökunnalle esillä oleva toimintaohje veritapaturmatilanteita varten. Opinnäytetyön tehtävät olivat: Miten veritapaturmatilanteessa toimitaan? Kuinka laaditaan selkeä ja tiivistetty toimintaohje?
Valmistunut tuote on seinälle laitettava veritapaturmaohje Tampereen kaupungin kuvantamisyksiköiden henkilökunnalle. Toimintaohje sisältää välittömästi veritapaturman jälkeen tehtävät toimenpiteet sekä vuorokauden sisällä veritapaturmasta vaadittavat toimenpiteet tilanteissa, joissa veren lähteenä ollut potilas on tiedossa tai tuntematon. Ohje tehtiin yhteistyökumppanin toiveesta A4-kokoiseksi.
Veritapaturman tapahduttua välittömästi annettava paikallishoito on samanlainen riippumatta siitä, onko altistuksen lähteellä mahdollisesti HIV, B- tai C-hepatiitti vai ei. Sen jälkeen toiminta veritapaturmatilanteessa riippuu siitä, tiedetäänkö, kenestä veri on lähtöisin ja millainen on tartuntariski. Useimmissa tapauksissa työntekijä ohjeistetaan ottamaan vuorokauden sisällä yhteys työterveyshuoltoon, jossa päätetään jatkotoimenpiteistä. Jos tiedetään tai epäillään potilaalla olevan HIV, on työntekijän otettava yhteys erikoissairaanhoidon päivystykseen mahdollisimman pian.