Asiantuntijan keinot ja valmiudet hyödyntää sosiaalista mediaa
Parvikoski, Bettina (2015)
Parvikoski, Bettina
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112718209
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112718209
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tehty toimeksiantona Yritys X:lle vuoden 2015 aikana. Toimeksiantajaa kutsutaan opinnäytetyössä Yritys X:ksi, sillä se haluaa pysyä tunnistamattomana. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Yritys X:n palveluksessa työskentelevien asiantuntijoiden mahdollisuuksia ja valmiuksia hyödyntää sosiaalista mediaa työssään. Opinnäytetyöprosessin alussa sosiaalisen median hyödyntäminen asiantuntijatyössä Yritys X:n B2B-sektorilla oli vielä alkutekijöissä. Harva asiantuntija hyödynsi tuolloin sosiaalista mediaa tavoitteellisesti asiakaskohtaamisissaan tai oman osaamisensa esille tuomisessa. Tutkimuksen tavoite on ollut tutustua syvällisesti sosiaaliseen median tarjoamiin mahdollisuuksiin asiantuntijan näkökulmasta ja luoda konkreettisia kehitysehdotuksia toimeksiantajalle sosiaalisen median käytäntöjen luomiseksi. Opinnäytetyö on rajattu käsittelemään sosiaalista mediaa B2B-liiketoiminnan parissa työskentelevän asiantuntijan näkökulmasta. Tämän seurauksena tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti Yritys X:n B2B-puolen liiketoimintojen asiantuntijoita. Opinnäytetyöprosessi kesti reilun vuoden ja se sai alkunsa syyskuussa 2014 tutkijan vielä ollessa töissä toimeksiantajalla. Opinnäytetyö valmistui marraskuussa 2015.
Työn teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään sosiaalisen median hyötyjä ja mahdollisuuksia asiantuntijan näkökulmasta. Viitekehyksessä käsittellään myös asiantuntijalle konkreettisia keinoja ja vaikuttamiskanavia tuoda osaamista esiin sosiaalisessa mediassa. Opinnäytetyön empiirinen osa koostui kvalitatiivisesta tutkimuksesta. Kvalitatiivinen tutkimus tehtiin henkilökohtaisina haastatteluina Yritys X:n palveluksessa työskenteleville asiantuntijoille loka-marraskuussa 2014. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina yksilöhaastatteluina sekä puhelimitse että kasvotusten haastateltavan toimipaikasta riippuen. Haastateltavia tutkimuksessa oli lopulta yhdeksän, sillä kymmenestä haastattelusta yksi jouduttiin hylkäämään tutkimuksesta. Haastatteluiden tarkoituksena oli kerätä monipuolisia näkökulmia sosiaalisen median hyödyntämisestä täsmennetyltä joukolta ihmisiä.
Tutkimusten tulosten mukaan valtaosa haastateltavista suhtautui positiivisesti sosiaaliseen mediaan ja kaikilla oli kiinnostusta parantaa omaa sosiaalisen median hyödyntämistä työssä. Haastateltavista lähes kaikki olivat kiinnostuneita myös osallistumaan Yritys X:n sisällön tuotantoon omien kykyjensä ja taitojensa puitteissa. Työnantajaltaan haastateltavat toivoivat selkeämpää ohjeistusta sekä koko organisaation yhtenäistä linjaa, kuinka sosiaalista mediaa tulisi hyödyntää työssä. Haastateltavat myös uskoivat, että Yritys X:n imagoa kohottaisi verkkoläsnäolon lisääminen dialogin kautta.
Työn teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään sosiaalisen median hyötyjä ja mahdollisuuksia asiantuntijan näkökulmasta. Viitekehyksessä käsittellään myös asiantuntijalle konkreettisia keinoja ja vaikuttamiskanavia tuoda osaamista esiin sosiaalisessa mediassa. Opinnäytetyön empiirinen osa koostui kvalitatiivisesta tutkimuksesta. Kvalitatiivinen tutkimus tehtiin henkilökohtaisina haastatteluina Yritys X:n palveluksessa työskenteleville asiantuntijoille loka-marraskuussa 2014. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina yksilöhaastatteluina sekä puhelimitse että kasvotusten haastateltavan toimipaikasta riippuen. Haastateltavia tutkimuksessa oli lopulta yhdeksän, sillä kymmenestä haastattelusta yksi jouduttiin hylkäämään tutkimuksesta. Haastatteluiden tarkoituksena oli kerätä monipuolisia näkökulmia sosiaalisen median hyödyntämisestä täsmennetyltä joukolta ihmisiä.
Tutkimusten tulosten mukaan valtaosa haastateltavista suhtautui positiivisesti sosiaaliseen mediaan ja kaikilla oli kiinnostusta parantaa omaa sosiaalisen median hyödyntämistä työssä. Haastateltavista lähes kaikki olivat kiinnostuneita myös osallistumaan Yritys X:n sisällön tuotantoon omien kykyjensä ja taitojensa puitteissa. Työnantajaltaan haastateltavat toivoivat selkeämpää ohjeistusta sekä koko organisaation yhtenäistä linjaa, kuinka sosiaalista mediaa tulisi hyödyntää työssä. Haastateltavat myös uskoivat, että Yritys X:n imagoa kohottaisi verkkoläsnäolon lisääminen dialogin kautta.