Digital competence development of teachers of Finnish higher education : case: Lahti UAS
Koskinen, Julia (2015)
Koskinen, Julia
Lahden ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112718158
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112718158
Tiivistelmä
Digitalisaatio on tällä hetkellä yksi koulutukseen ja yhteiskuntaan liittyvistä polttavimmista trendeistä. Digitalisaatio voi tukea oppimisprosessia ja sen avulla oppiminen on mahdollista missä ja milloin vain. Tulevaisuuden koulutuksen tulee jatkuvasti vastata työmarkkinoiden muuttuviin vaatimuksiin. Oppilailta vaaditaan jatkuvaa oppimista, mutta samalla myös yliopistojen työntekijöiden on osattava sopeutua muutoksiin toimintaympäristössä.
Tämän työn tarkoituksena on kartoittaa digitaalisen osaamisen kehittämistä Suomalaisessa ammattikorkeakoulussa. Kehitysprosessiin vaikuttavat tekijät ja haasteet on tunnistettu ja näiden perusteella on luotu parannusehdotuksia. Kohderyhmänä tutkimuksessa ovat opettajat. Oppilaat ovat kuitenkin osa opetusta, joten heitä ei ole voitu syrjäyttää kokonaisuudesta.
Työn taustana ovat kansainväliset tutkimukset liittyen digitaaliseen oppimiseen ja oppimistuloksiin Euroopan unionissa. Opettajien digitaalinen osaaminen yhdessä joustamattomien organisaatiorakenteiden estävät digitaalisen koulutuksen kehitystä. Osaamisen kehittämiseen, oppimiseen ja digitaaliseen osaamiseen liittyvä kirjallisuus toimi näin ollen alkusysäyksenä tutkimukselle. Tutkimuksen empiirinen osa on yhdistelmä laadullista ja määrällistä tutkimusmenetelmää. LAMKin tämän hetkinen digitalisaation tilanne kartoitettiin haastattelemalla yhteensä kahdeksaa henkilöä johto- ja toimihenkilöpuolelta. Kun digitalisaation haasteet oli tunnistettu, kysely digitaalisen osaamisen kehittämisestä lähetettiin opettajille. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa olemassa olevaa digitaalista osaamista, osaamisen kehittämisen ja koulutuksen tarvetta. Aineisto kerättiin 27 vapaaehtoisen joukosta. Analysoimalla näitä kahta lähestymistapaa pystyttiin tunnistamaan kehitysalueet ja luomaan johtopäätökset.
Tutkimuksen johtopäätöksenä on selvää, että digitaalisen osaamisen kehittäminen on aliarvioitu. Tutkimus alleviivaa opettajien digitaalisen osaamisen kehittämisen tärkeyttä, mutta samalla on vahvistettava myös organisaation muiden työntekijöiden ja myös opiskelijoiden digitaalinen osaamisen kehittämistä. Tutkimus myös osoittaa, että oppiminen ei ole sidottu mihinkään yhteen trendiin. Oppiminen on päättymätön sykli, kunhan oppimisen edellytykset- kuten motivaatio, tietoisuus, oppimistulokset ja hyvinvointi ovat olemassa.
Uusia trendejä ja osaamista on kuitenkin liitettävä koulutukseen, koska se lisää koulutuksen laatua. Lopputulemana on lisääntynyt kilpailukyky, tasokas koulutus ja arvostettu brändi oppilaiden, opettajien, paikallisten yritysten, muiden yliopistojen, kansainvälisten ja kotimaisten yhteistyökumppanien sekä hallituksen keskuudessa.
Tämän työn tarkoituksena on kartoittaa digitaalisen osaamisen kehittämistä Suomalaisessa ammattikorkeakoulussa. Kehitysprosessiin vaikuttavat tekijät ja haasteet on tunnistettu ja näiden perusteella on luotu parannusehdotuksia. Kohderyhmänä tutkimuksessa ovat opettajat. Oppilaat ovat kuitenkin osa opetusta, joten heitä ei ole voitu syrjäyttää kokonaisuudesta.
Työn taustana ovat kansainväliset tutkimukset liittyen digitaaliseen oppimiseen ja oppimistuloksiin Euroopan unionissa. Opettajien digitaalinen osaaminen yhdessä joustamattomien organisaatiorakenteiden estävät digitaalisen koulutuksen kehitystä. Osaamisen kehittämiseen, oppimiseen ja digitaaliseen osaamiseen liittyvä kirjallisuus toimi näin ollen alkusysäyksenä tutkimukselle. Tutkimuksen empiirinen osa on yhdistelmä laadullista ja määrällistä tutkimusmenetelmää. LAMKin tämän hetkinen digitalisaation tilanne kartoitettiin haastattelemalla yhteensä kahdeksaa henkilöä johto- ja toimihenkilöpuolelta. Kun digitalisaation haasteet oli tunnistettu, kysely digitaalisen osaamisen kehittämisestä lähetettiin opettajille. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa olemassa olevaa digitaalista osaamista, osaamisen kehittämisen ja koulutuksen tarvetta. Aineisto kerättiin 27 vapaaehtoisen joukosta. Analysoimalla näitä kahta lähestymistapaa pystyttiin tunnistamaan kehitysalueet ja luomaan johtopäätökset.
Tutkimuksen johtopäätöksenä on selvää, että digitaalisen osaamisen kehittäminen on aliarvioitu. Tutkimus alleviivaa opettajien digitaalisen osaamisen kehittämisen tärkeyttä, mutta samalla on vahvistettava myös organisaation muiden työntekijöiden ja myös opiskelijoiden digitaalinen osaamisen kehittämistä. Tutkimus myös osoittaa, että oppiminen ei ole sidottu mihinkään yhteen trendiin. Oppiminen on päättymätön sykli, kunhan oppimisen edellytykset- kuten motivaatio, tietoisuus, oppimistulokset ja hyvinvointi ovat olemassa.
Uusia trendejä ja osaamista on kuitenkin liitettävä koulutukseen, koska se lisää koulutuksen laatua. Lopputulemana on lisääntynyt kilpailukyky, tasokas koulutus ja arvostettu brändi oppilaiden, opettajien, paikallisten yritysten, muiden yliopistojen, kansainvälisten ja kotimaisten yhteistyökumppanien sekä hallituksen keskuudessa.