Hanketoiminta osaksi kansainvälistä korkeakouluyhteistyötä : Case: Mtukwao Participatory Media -evaluointi
Parkkinen, Carita (2015)
Parkkinen, Carita
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112617891
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112617891
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee kansainvälisen korkeakouluyhteistyön mahdollisuuksia hankemuotoisessa toimintaympäristössä. Opinnäytetyön aineisto on kerätty konkreettisesta hankeyhteistyöstä, joten työn tuloksia voi käyttää mallina esimerkiksi kehitysyhteistyöhankkeiden evaluoinnissa. Kesällä 2015 yhdeksän opiskelijan ryhmä Suomesta ja Tansaniasta toteuttivat evaluoinnin korkeakouluyhteistyönä. Evaluointi tehtiin suomalaisen Viestintä- ja kehityssäätiön (Vikes) ja tansanialaisen Mtukwao Participatory Median kehitysyhteistyöhankkeelle.
Opinnäytetyön avulla etsitään sellaisia teemoja, jotka edesauttavat yhteistyön onnistumista ja joihin tulisi kiinnittää huomiota opiskelijoiden toteuttamassa kansainvälisessä korkeakouluyhteistyössä. Opinnäytetyön tavoitteena on antaa kehittämisehdotuksia ja suosituksia siitä, mitä yhteistyön toteuttamisessa kannattaa huomioida. Olin yksi kolmesta suomalaisesta opiskelijasta, jotka evaluointi -projektiin valittiin ja GLORE – hanke tilasi minulta tämän opinnäytetyön.
Uskon, että opinnäytetyöni auttaa Humanistista ammattikorkeakoulua (Humak) kehittämään hankkeiden parissa tehtävää korkeakouluyhteistyötä. Humak ei ole aiemmin ollut mukana toteuttamassa hanke-evaluointia kansainvälisenä korkeakouluyhteistyönä, eikä tiedossa ole, että mikään muukaan taho olisi tällaista evaluointia järjestänyt. Uskon, että niin Humak kuin muutkin kehitysyhteistyöhankkeiden parissa toimivat tahot saavat arvokasta tietoa siitä, miten kansainvälistä korkeakouluyhteistyötä voi jatkossa toteuttaa ja miten sitä pystyy kehittämään.
Opinnäytetyön aineisto koostuu laadullisin menetelmin kerätystä aineistosta. Opinnäytetyötä varten haastattelin kahdeksan evaluointiin osallistunutta opiskelijaa, joista kaksi oli Humakista, kolme Dar es Salaamin yliopistosta ja kolme Stella Maris -yliopistosta Tansaniasta. Haastattelumenetelmänä käytin puolistrukturoitua kyselyä sekä kahta toiminnallista haastattelua. Haastattelin myös projektissa mukana olleet lehtorit, joista kaksi oli Humakin lehtoreita ja yksi Dar es Salaamin lehtori. Aineiston analysoinnissa käytin teemoittelua ja vastauksia saatiin opinnäytetyössä käsiteltäviin keskeisiin aihepiireihin: sidosryhmien välinen yhteistyö, käytännön yhteistyö, tiimien keskinäinen työnjako sekä kulttuurien kohtaaminen ja sen vaikutus yhteistyöhön.
Tulosten perusteella eri kulttuureista tulevien sidosryhmien osallistuminen projektiin ei aiheuta haasteita projektin loppuunsaattamiselle ja onnistumiselle. Voidaan ajatella, että monikulttuurinen ympäristö luo ennemminkin mahdollisuuksia uudenlaisille ja laajemmille näkökulmille. Sidosryhmien ja yksilöiden sitoutumisella taas on suuri rooli yhteisten päämäärien ja tavoitteiden saavuttamiselle. Näin ollen onkin tärkeää huomioida jokaisen projektiin hakeutuvan henkilön motiivit ja halukkuus osallistua työn suorittamiseen.
Opinnäytetyön avulla etsitään sellaisia teemoja, jotka edesauttavat yhteistyön onnistumista ja joihin tulisi kiinnittää huomiota opiskelijoiden toteuttamassa kansainvälisessä korkeakouluyhteistyössä. Opinnäytetyön tavoitteena on antaa kehittämisehdotuksia ja suosituksia siitä, mitä yhteistyön toteuttamisessa kannattaa huomioida. Olin yksi kolmesta suomalaisesta opiskelijasta, jotka evaluointi -projektiin valittiin ja GLORE – hanke tilasi minulta tämän opinnäytetyön.
Uskon, että opinnäytetyöni auttaa Humanistista ammattikorkeakoulua (Humak) kehittämään hankkeiden parissa tehtävää korkeakouluyhteistyötä. Humak ei ole aiemmin ollut mukana toteuttamassa hanke-evaluointia kansainvälisenä korkeakouluyhteistyönä, eikä tiedossa ole, että mikään muukaan taho olisi tällaista evaluointia järjestänyt. Uskon, että niin Humak kuin muutkin kehitysyhteistyöhankkeiden parissa toimivat tahot saavat arvokasta tietoa siitä, miten kansainvälistä korkeakouluyhteistyötä voi jatkossa toteuttaa ja miten sitä pystyy kehittämään.
Opinnäytetyön aineisto koostuu laadullisin menetelmin kerätystä aineistosta. Opinnäytetyötä varten haastattelin kahdeksan evaluointiin osallistunutta opiskelijaa, joista kaksi oli Humakista, kolme Dar es Salaamin yliopistosta ja kolme Stella Maris -yliopistosta Tansaniasta. Haastattelumenetelmänä käytin puolistrukturoitua kyselyä sekä kahta toiminnallista haastattelua. Haastattelin myös projektissa mukana olleet lehtorit, joista kaksi oli Humakin lehtoreita ja yksi Dar es Salaamin lehtori. Aineiston analysoinnissa käytin teemoittelua ja vastauksia saatiin opinnäytetyössä käsiteltäviin keskeisiin aihepiireihin: sidosryhmien välinen yhteistyö, käytännön yhteistyö, tiimien keskinäinen työnjako sekä kulttuurien kohtaaminen ja sen vaikutus yhteistyöhön.
Tulosten perusteella eri kulttuureista tulevien sidosryhmien osallistuminen projektiin ei aiheuta haasteita projektin loppuunsaattamiselle ja onnistumiselle. Voidaan ajatella, että monikulttuurinen ympäristö luo ennemminkin mahdollisuuksia uudenlaisille ja laajemmille näkökulmille. Sidosryhmien ja yksilöiden sitoutumisella taas on suuri rooli yhteisten päämäärien ja tavoitteiden saavuttamiselle. Näin ollen onkin tärkeää huomioida jokaisen projektiin hakeutuvan henkilön motiivit ja halukkuus osallistua työn suorittamiseen.