Hoitajien kokemuksia lasten elvytystilanteista
Poranen, Johanna; Uljas, Marjut (2015)
Poranen, Johanna
Uljas, Marjut
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120118700
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120118700
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata hoitajien kokemuksia lasten elvytystilanteista. Työssä lasten elvytystilanteilla tarkoitetaan alle murrosikäisten lasten sairaalaelvytystä poissulkien vastasyntyneiden elvytykset. Elvytystilanteet käsittävät lasten elottomuuden tunnistamisen, itse elvytystoiminnan sekä elvytyksistä selviytymisen. Opinnäytetyön tehtävinä oli selvittää hoitajien merkittäviksi kokemia tekijöitä, tunteita ja tunteisiin vaikuttavia tekijöitä sekä hoitajien selviytymiseen vaikuttavia tekijöitä lasten elvytystilanteista. Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää uutta tietoa hoitajien kokemuksista lasten elvytystilanteista ja tätä kautta mahdollistaa tulosten hyödyntäminen elvytyskoulutuksen ja jälkipuinnin kehittämiseen.
Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelun avulla Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Haastatteluihin osallistui kuusi lasten sairaanhoitajaa, joilla oli kokemuksia lasten elvytystilanteista. Tutkimuksessa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että hoitajat kokivat merkittäviksi tekijöiksi lasten elvytystilanteista muun muassa elvytysympäristön ahtauden, roolien jaon sujuvuuden ja MET-ryhmän (Medical Emergency Team) eli sairaalan sisäisen ensihoitoryhmän osallistumisen elvytystilanteisiin. Tulokset osoittivat, että hoitajien tunteisiin vaikuttivat merkittävästi edelliset elvytyskokemukset, elvytettävä lapsi ja elvytysryhmä. Tuloksista kävi myös ilmi hoitajien tunteiden vaihtelu elvytystilanteiden aikana sekä hoitajien selviytymistä edistävät tekijät. Tärkeimpinä selviytymiskeinoina pidettiin työyhteisön tukea sekä jälkipuinti-istuntoja.
Opinnäytetyön jatkotutkimusaiheeksi esitetään MET-ryhmän jäsenten ja hoitajien välisen yhteistyön tutkimista ja kehittämistä. Lisäksi olisi hyödyllistä selvittää MET-ryhmän jäsenten kokemuksia lasten elvytystilanteista.
Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelun avulla Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Haastatteluihin osallistui kuusi lasten sairaanhoitajaa, joilla oli kokemuksia lasten elvytystilanteista. Tutkimuksessa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että hoitajat kokivat merkittäviksi tekijöiksi lasten elvytystilanteista muun muassa elvytysympäristön ahtauden, roolien jaon sujuvuuden ja MET-ryhmän (Medical Emergency Team) eli sairaalan sisäisen ensihoitoryhmän osallistumisen elvytystilanteisiin. Tulokset osoittivat, että hoitajien tunteisiin vaikuttivat merkittävästi edelliset elvytyskokemukset, elvytettävä lapsi ja elvytysryhmä. Tuloksista kävi myös ilmi hoitajien tunteiden vaihtelu elvytystilanteiden aikana sekä hoitajien selviytymistä edistävät tekijät. Tärkeimpinä selviytymiskeinoina pidettiin työyhteisön tukea sekä jälkipuinti-istuntoja.
Opinnäytetyön jatkotutkimusaiheeksi esitetään MET-ryhmän jäsenten ja hoitajien välisen yhteistyön tutkimista ja kehittämistä. Lisäksi olisi hyödyllistä selvittää MET-ryhmän jäsenten kokemuksia lasten elvytystilanteista.