”Nuorena voi liidellä elämässä yksin, mutta vanhana pitää olla aina ihmisiä ympärillä” : yhteisöllisyys, sosiaalinen verkosto ja -tuki ovat avain ikäihmisten hyvinvointiin Suomessa ja Virossa
Inkilä, Olga; Kesti, Eevaleena (2008)
Inkilä, Olga
Kesti, Eevaleena
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2008
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200810293783
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200810293783
Tiivistelmä
Opinnäytetyön kuvaus:
Opinnäytetyömme tarkoituksena on tutkia ja selvittää suomalaisten ja virolaisten kotona asuvien ikäihmisten yhteisöllisyyttä, sosiaalisia verkostoja ja -tukea sekä mahdollisia eroja maittain. Tavoitteenamme on selvittää ikäihmisten verkostojen sisältö, minkälaista sosiaalista tukea he ovat saaneet, kuka sitä on antanut sekä tuoda esille ikäihmisten oma ääni tukeen liittyvinä toiveina. Päämääränämme on selvittää miten yhteisöllisyys vaikuttaa ikäihmisten subjektiiviseen kokemukseen heidän hyvinvoinnistaan.
Teoreettinen ja käsitteellinen esittely:
Opinnäytetyömme lähestymistapa on fenomenologinen. Olemme juonellistaneet opinnäytetyömme niin, että teoriatieto ja tutkimuksen tulokset esitetään toistensa lomassa, soveltaen triangulaatiota. Käsittelemme työssämme ikäihmisten yhteisöllisyyttä, sosiaalisia verkostoja ja sosiaalista tukea sekä hyvinvointia.
Metodologinen esittely:
Opinnäytetyömme on luonteeltaan kvalitatiivinen sekä etnografinen. Aineistonkeruumenetelmänä käytimme puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkimuskohteenamme on neljä kotona asuvaa ikäihmistä, joista kaksi asuu Suomessa ja kaksi Virossa. Iältään he ovat 70 – 84 – vuotiaita.
Keskeiset tutkimustulokset:
Haastattelujen tulosten ja verkostokarttojen pohjalta voi todeta, että suhteet omaisiin ja ystäviin ovat ikäihmisille tärkeitä. Ikäihmiset saavat sosiaalista tukea enemmän epäviralliselta (lähiomaiset) kuin viralliselta sektorilta. Virolaisten ikäihmisten epävirallinen sosiaalinen verkosto on hieman laajempi kuin suomalaisten. Yhteisöllisyyden avulla ikäihmiset ovat kummassakin maassa subjektiivisesti tyytyväisempiä toimintakykyynsä ja hyvinvointiinsa kuin heidän olosuhteidensa perusteella voisi olettaa. Virolaisille ikäihmisille henkinen sekä emotionaalinen tuki on jopa tärkeämpää kuin taloudellinen tuki.
Johtopäätökset:
Yhteisöllisyys on voimavara ikäihmisille Suomessa ja Virossa. Se vahvistaa ikäihmisten sosiaalista pääomaa ja hyvinvoinnin kokemista. Yhteisöllisyydellä on erityinen merkitys hyvinvoinnin edistäjänä. Sosiaalisen pääoman vahvistamiseksi tulee yhteiskunnissa mahdollistaa yhteisöllisyyden kokemista, kuten taide–ja kulttuuriharrastuksia sekä tukea verkostojen syntymistä ja ylläpysymistä. Tuen tarjoamisessa on hyvä huomioida ikäihmisten ”oma ääni” ja toiveet sekä mielipiteet.
Opinnäytetyömme tarkoituksena on tutkia ja selvittää suomalaisten ja virolaisten kotona asuvien ikäihmisten yhteisöllisyyttä, sosiaalisia verkostoja ja -tukea sekä mahdollisia eroja maittain. Tavoitteenamme on selvittää ikäihmisten verkostojen sisältö, minkälaista sosiaalista tukea he ovat saaneet, kuka sitä on antanut sekä tuoda esille ikäihmisten oma ääni tukeen liittyvinä toiveina. Päämääränämme on selvittää miten yhteisöllisyys vaikuttaa ikäihmisten subjektiiviseen kokemukseen heidän hyvinvoinnistaan.
Teoreettinen ja käsitteellinen esittely:
Opinnäytetyömme lähestymistapa on fenomenologinen. Olemme juonellistaneet opinnäytetyömme niin, että teoriatieto ja tutkimuksen tulokset esitetään toistensa lomassa, soveltaen triangulaatiota. Käsittelemme työssämme ikäihmisten yhteisöllisyyttä, sosiaalisia verkostoja ja sosiaalista tukea sekä hyvinvointia.
Metodologinen esittely:
Opinnäytetyömme on luonteeltaan kvalitatiivinen sekä etnografinen. Aineistonkeruumenetelmänä käytimme puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkimuskohteenamme on neljä kotona asuvaa ikäihmistä, joista kaksi asuu Suomessa ja kaksi Virossa. Iältään he ovat 70 – 84 – vuotiaita.
Keskeiset tutkimustulokset:
Haastattelujen tulosten ja verkostokarttojen pohjalta voi todeta, että suhteet omaisiin ja ystäviin ovat ikäihmisille tärkeitä. Ikäihmiset saavat sosiaalista tukea enemmän epäviralliselta (lähiomaiset) kuin viralliselta sektorilta. Virolaisten ikäihmisten epävirallinen sosiaalinen verkosto on hieman laajempi kuin suomalaisten. Yhteisöllisyyden avulla ikäihmiset ovat kummassakin maassa subjektiivisesti tyytyväisempiä toimintakykyynsä ja hyvinvointiinsa kuin heidän olosuhteidensa perusteella voisi olettaa. Virolaisille ikäihmisille henkinen sekä emotionaalinen tuki on jopa tärkeämpää kuin taloudellinen tuki.
Johtopäätökset:
Yhteisöllisyys on voimavara ikäihmisille Suomessa ja Virossa. Se vahvistaa ikäihmisten sosiaalista pääomaa ja hyvinvoinnin kokemista. Yhteisöllisyydellä on erityinen merkitys hyvinvoinnin edistäjänä. Sosiaalisen pääoman vahvistamiseksi tulee yhteiskunnissa mahdollistaa yhteisöllisyyden kokemista, kuten taide–ja kulttuuriharrastuksia sekä tukea verkostojen syntymistä ja ylläpysymistä. Tuen tarjoamisessa on hyvä huomioida ikäihmisten ”oma ääni” ja toiveet sekä mielipiteet.