Monitoring of the wellbeing activity impacts in case company projects
Sillgren, Tiina (2015)
Sillgren, Tiina
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015111716679
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015111716679
Tiivistelmä
Tämän työn tarkoitus oli tutkia toteutettujen työhyvinvointiaktiviteettien vaikutusta kohdeyrityksen kahdessa eri tuoteprojektissa. Tavoite oli korostaa parhaita käytäntöjä ja esimerkkejä joissa investoinnit tuottavat tulosta. Tämän työn tavoitteena on kasvattaa ymmärrystä työhyvinvointiaktiviteettien vaikutuksista kohdeyrityksessä.
Arviointia on lähestytty Donald Kirkpatrickin määrittelemän mallin mukaisesti, jolloin vaikutukset on jaettu neljään eri tasoon: reaktiot, oppiminen, käyttäytyminen ja tulokset. Työ viittaa myös Abraham Maslow’n teoriaan (Päivi Rauramon ja Otala & Ahonen kautta), tarvehierarkian viiteen portaaseen. Ihminen pystyy ottamaan täyden potentiaalisen hyödyn irti seuraamalla tarvehierarkiaa lähtien alimmalta portaalta päätyen löytämään hyvinvoinnin lähteet. Työ viittaa myös Kuirin ja työryhmän kehittämään työhyvinvoinnin tasapainomalliin. Tätä mallia on yleisesti käytetty lähtökohtana työhyvinvoinnin tilaa kartoitettaessa.
Käytännön osuus työssä tutkii työhyvinvointiin panostuksen käytäntöjä ja kokemuksia muutamissa eri yrityksissä. Työ tutkii kyselyn perusteella miten kohdeyrityksen kahdessa projektissa toteutetut aktiviteetit ovat vaikuttaneet työntekijöihin ja heidän työhyvinvointiinsa.
Kysely lähetettiin 36 vastaajalle. Vastausprosentti jäi alhaiseksi, 28%. Tämä rajoittaa tämän tutkimuksen luotettavuutta, mutta antaa suuntaa-antavan indikaation työhyvinvointiaktiviteettien vaikuttavuudesta kohdeyrityksen projekteissa.
Tuloksena tässä työssä löydettiin että tehokkaimmin aktiviteetit vaikuttivat ryhmähenkeen. Kolme eniten lisäarvoa antavaa aktiviteettia olivat retket uittotunneliin sekä Tallinnaan ja käytännölliset toimitilat. Nämä kaikki vaikuttivat erityisesti ryhmähenkeen. Vastaajat tunsivat saaneensa henkilökohtaista etua työhyvinvointiaktiviteeteista. He ovat terveempiä, motivoituneempia ja kykenevät käsittelemään stressiä paremmin ollakseen tuottavampia ja samaan aikaan voimaan hyvin. He ovat oppineet uusia asioita ja uusia tapoja kehittää itseään. He oppivat erityisesti uusia taitoja mielikuvaharjoituksista. He olivat vaikuttuneita miten mielikuvaharjoitteet pystyivät auttamaan heitä rentoutumaan ja miten siitä sai voimaa ja energiaa.
Arviointia on lähestytty Donald Kirkpatrickin määrittelemän mallin mukaisesti, jolloin vaikutukset on jaettu neljään eri tasoon: reaktiot, oppiminen, käyttäytyminen ja tulokset. Työ viittaa myös Abraham Maslow’n teoriaan (Päivi Rauramon ja Otala & Ahonen kautta), tarvehierarkian viiteen portaaseen. Ihminen pystyy ottamaan täyden potentiaalisen hyödyn irti seuraamalla tarvehierarkiaa lähtien alimmalta portaalta päätyen löytämään hyvinvoinnin lähteet. Työ viittaa myös Kuirin ja työryhmän kehittämään työhyvinvoinnin tasapainomalliin. Tätä mallia on yleisesti käytetty lähtökohtana työhyvinvoinnin tilaa kartoitettaessa.
Käytännön osuus työssä tutkii työhyvinvointiin panostuksen käytäntöjä ja kokemuksia muutamissa eri yrityksissä. Työ tutkii kyselyn perusteella miten kohdeyrityksen kahdessa projektissa toteutetut aktiviteetit ovat vaikuttaneet työntekijöihin ja heidän työhyvinvointiinsa.
Kysely lähetettiin 36 vastaajalle. Vastausprosentti jäi alhaiseksi, 28%. Tämä rajoittaa tämän tutkimuksen luotettavuutta, mutta antaa suuntaa-antavan indikaation työhyvinvointiaktiviteettien vaikuttavuudesta kohdeyrityksen projekteissa.
Tuloksena tässä työssä löydettiin että tehokkaimmin aktiviteetit vaikuttivat ryhmähenkeen. Kolme eniten lisäarvoa antavaa aktiviteettia olivat retket uittotunneliin sekä Tallinnaan ja käytännölliset toimitilat. Nämä kaikki vaikuttivat erityisesti ryhmähenkeen. Vastaajat tunsivat saaneensa henkilökohtaista etua työhyvinvointiaktiviteeteista. He ovat terveempiä, motivoituneempia ja kykenevät käsittelemään stressiä paremmin ollakseen tuottavampia ja samaan aikaan voimaan hyvin. He ovat oppineet uusia asioita ja uusia tapoja kehittää itseään. He oppivat erityisesti uusia taitoja mielikuvaharjoituksista. He olivat vaikuttuneita miten mielikuvaharjoitteet pystyivät auttamaan heitä rentoutumaan ja miten siitä sai voimaa ja energiaa.