Saostuksen tehostaminen Kurkelanrannan vedenpuhdistamolla vetyperoksidin avulla
Kurkinen, Aija (2015)
Kurkinen, Aija
Oulun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121520901
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121520901
Tiivistelmä
Oulun Vesi valmistaa Oulun kaupunkialueella käytettävän talousveden puhdistamalla Oulujoen vettä. Raakaveden orgaanisen aineksen eli humuksen määrä on jo kymmenen vuoden ajan lisääntynyt. Siksi saostuskemikaaleja on käytettävä yhä suurempia määriä, mikä lisää talousveden valmistamisen kustannuksia.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, saadaanko vetyperoksidin lisäyksellä pienennettyä saostukseen tarvittavien ferrisulfaatin ja kalkin määrää. Lisäksi tutkittiin, voidaanko puhdistusta tehostaa nykyisestä lisäämällä peroksidia prosessiin nykyisellä saostuskemikaalimäärällä.
Laitosmittakaavan vetyperoksidikoeajot tehtiin Oulun Veden Kurkelanrannan vedenpuhdistamolla. Ensimmäisen tutkimusviikon aikana kerättiin vertailutietoa pitämällä ferrisulfaatin annos ja valmistettavan veden määrä vakiona. Vetyperoksidia ei vielä lisätty. Sen jälkeen tehtiin neljä viikon kestävää koeajoa. Kullakin viikolla käytettiin erilaista ferrisulfaatin ja vetyperoksidin annostusta. Prosessin eri vaiheista otettiin säännöllisesti näytteitä ja vetyperoksidin vaikutusta prosessin eri vaiheisiin seurattiin myös online-mittareilla.
Tutkimuksessa havaittiin, että vetyperoksidin lisäys ei juuri parantanut puhdistustulosta. Syynä tähän oli ferrisulfaatin tarpeeseen nähden liian suuri käyttömäärä. Jatkossa kannattaisi ensin optimoida ferrisulfaatin syöttömäärä ja sen jälkeen tehdä uusi vetyperoksidikoeajo.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, saadaanko vetyperoksidin lisäyksellä pienennettyä saostukseen tarvittavien ferrisulfaatin ja kalkin määrää. Lisäksi tutkittiin, voidaanko puhdistusta tehostaa nykyisestä lisäämällä peroksidia prosessiin nykyisellä saostuskemikaalimäärällä.
Laitosmittakaavan vetyperoksidikoeajot tehtiin Oulun Veden Kurkelanrannan vedenpuhdistamolla. Ensimmäisen tutkimusviikon aikana kerättiin vertailutietoa pitämällä ferrisulfaatin annos ja valmistettavan veden määrä vakiona. Vetyperoksidia ei vielä lisätty. Sen jälkeen tehtiin neljä viikon kestävää koeajoa. Kullakin viikolla käytettiin erilaista ferrisulfaatin ja vetyperoksidin annostusta. Prosessin eri vaiheista otettiin säännöllisesti näytteitä ja vetyperoksidin vaikutusta prosessin eri vaiheisiin seurattiin myös online-mittareilla.
Tutkimuksessa havaittiin, että vetyperoksidin lisäys ei juuri parantanut puhdistustulosta. Syynä tähän oli ferrisulfaatin tarpeeseen nähden liian suuri käyttömäärä. Jatkossa kannattaisi ensin optimoida ferrisulfaatin syöttömäärä ja sen jälkeen tehdä uusi vetyperoksidikoeajo.