Harmaan talouden ilmiöt ravitsemisalalla
Taikina-aho, Soile (2015)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121320454
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121320454
Tiivistelmä
Harmaa talous on lisääntynyt työvoimavaltaisilla aloilla, joilla ns. pimeän työvoiman käyttö on yleistä. Majoitus- ja ravitsemisalalla harmaan talouden arvoksi laskettiin vuoden 2008 liikevaihdosta 10,9 prosenttia. Majoitus- ja ravintolapalvelut Mara ry:n yrittäjäkyselyn mukaan pimeän työvoiman käyttö oli yleisin harmaan talouden ilmiö, jota rahoitetaan kirjanpidon ohittavalla myynnillä. Yleisiä ilmiöitä olivat kirjanpidon ohittava ruokamyynti sekä olut- ja muu alkoholimyynti. Yleisin tulonsalaustapa kirjanpidon ohittavassa myynnissä oli, ettei myyntiä kirjattu kassaan.
Harmaa talous vaikuttaa yhteiskunnan kykyyn ylläpitää julkisia palveluja ja heikentää sosiaaliturvan rahoitusta yhteiskunnan menettäessä verotuloja. Harmaa talous vaikuttaa yritysten väliseen kilpailuneutraliteettiin ja vähentää yritysten mahdollisuuksia investointeihin ja jarruttaa alan kokonaiskehitystä. Työntekijä voi joutua kärsimään huonoista työoloista, kun työnantaja ei noudata työelämän pelisääntöjä. Lisäksi työntekijä menettää kaikki virallisella työsopimuksella saatavat edut sekä ansiosidonnaisen eläkkeen. Harmaa talous vaikeuttaa ammattitaitoisen työvoiman saantia ja vähentää alan houkuttelevuutta sekä koulutukseen hakeutumista.
Opinnäytetyö on kvantitatiivinen. Tavoitteena oli selvittää harmaan talouden ilmiötä ravitsemisalalla työntekijöiden näkökulmasta. Opinnäytetyötä tehtäessä perehdyttiin työnantajia velvoittavaan lainsäädäntöön ja alan kirjallisuuteen sekä harmaasta taloudesta ja työvoiman hyväksikäytöstä tehtyihin tutkimuksiin. Lisäksi tutustuttiin eri ministeriöiden tai niiden ohjauksessa olevien virastojen julkaisuihin tai asiantuntijakirjoituksiin.
Työntekijät, kuten yrittäjätkin pitävät harmaaseen talouteen siirtymisen syinä halua säästää kustannuksista ja hakea joustoja työntekijöistä. Työntekijät pitivät syinä lisäksi myös yrittäjien ahneutta ja yrittäjien omien henkilökohtaisten etujen ja tulojen maksimointia. Tutkimuksessa työntekijöistä puolet piti merkittävimpinä harmaan talouden ilmiöinä työntekijöiden alipalkkausta ja muita työelämän sääntöjen rikkomista sekä pimeää työn käyttöä. Työntekijöistä lähes 86 % prosentin mielestä myyntitoiminnassa ei salata tuloja.
Harmaa talous vaikuttaa yhteiskunnan kykyyn ylläpitää julkisia palveluja ja heikentää sosiaaliturvan rahoitusta yhteiskunnan menettäessä verotuloja. Harmaa talous vaikuttaa yritysten väliseen kilpailuneutraliteettiin ja vähentää yritysten mahdollisuuksia investointeihin ja jarruttaa alan kokonaiskehitystä. Työntekijä voi joutua kärsimään huonoista työoloista, kun työnantaja ei noudata työelämän pelisääntöjä. Lisäksi työntekijä menettää kaikki virallisella työsopimuksella saatavat edut sekä ansiosidonnaisen eläkkeen. Harmaa talous vaikeuttaa ammattitaitoisen työvoiman saantia ja vähentää alan houkuttelevuutta sekä koulutukseen hakeutumista.
Opinnäytetyö on kvantitatiivinen. Tavoitteena oli selvittää harmaan talouden ilmiötä ravitsemisalalla työntekijöiden näkökulmasta. Opinnäytetyötä tehtäessä perehdyttiin työnantajia velvoittavaan lainsäädäntöön ja alan kirjallisuuteen sekä harmaasta taloudesta ja työvoiman hyväksikäytöstä tehtyihin tutkimuksiin. Lisäksi tutustuttiin eri ministeriöiden tai niiden ohjauksessa olevien virastojen julkaisuihin tai asiantuntijakirjoituksiin.
Työntekijät, kuten yrittäjätkin pitävät harmaaseen talouteen siirtymisen syinä halua säästää kustannuksista ja hakea joustoja työntekijöistä. Työntekijät pitivät syinä lisäksi myös yrittäjien ahneutta ja yrittäjien omien henkilökohtaisten etujen ja tulojen maksimointia. Tutkimuksessa työntekijöistä puolet piti merkittävimpinä harmaan talouden ilmiöinä työntekijöiden alipalkkausta ja muita työelämän sääntöjen rikkomista sekä pimeää työn käyttöä. Työntekijöistä lähes 86 % prosentin mielestä myyntitoiminnassa ei salata tuloja.