Vaikuttaako vertaisohjaus? : Maahanmuuttajataustaisille nuorille suunnatun vertaisohjauskokeilun arviointia
Taipale, Leena (2015)
Taipale, Leena
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015122321650
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015122321650
Tiivistelmä
Maahanmuuttajataustaisilla nuorilla on kantaväestön nuoria suurempi riski jäädä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Tampereen kaupungin alueellisen maahanmuuton kehittämishankkeen Alman ja Setlementtinuorten Hämeen piiri ry:n Kölvi-toiminnan yhteistyössä toteuttama maahanmuuttajataustaisten nuorten vertaisohjauskokeilu liittyi laajempaan tarpeeseen tavoittaa nuorisotakuun piirissä olevia nuoria ja ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Kokeilun tavoitteena oli innostaa maahanmuuttajataustaisia nuoria vertaisohjaajan oman kokemuksen ja esimerkin avulla aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Lisäksi tavoitteena oli tarjota nuorille ajantasaista tietoa opiskelu- ja työllistymismahdollisuuksista ja auttaa heitä kädestä pitäen koulutus- ja työelämäpoluilla eteenpäin. Kokeilussa pyrittiin tarjoamaan nuorille vertaistuellista, helposti saavutettavaa matalan kynnyksen ohjausta kohtaamalla nuoria kasvokkain ja antamalla aikaa sekä konkreettista apua.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa arviointitietoa vertaisohjauskokeilusta selvittämällä nuorten asiakkaiden ja työntekijöiden kokemuksia ja mielipiteitä vertaisohjauksesta. Opinnäytetyössä tarkasteltiin vertaisohjauksen vaikutuksia inhimillisen vaikuttavuuden näkökulmasta sekä pyrittiin identifioimaan vertaisohjausmallin vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentui arviointitutkimuksen ja vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioinnin sekä vertaisohjauksen käsitteistölle. Tutkimus toteutettiin laadullisena arviointitutkimuksena, jossa oli piirteitä sekä vaikutusten että prosessien arvioinnista. Pääaineisto koostui nuorten ja työntekijöiden teemahaastattelumateriaalista, jonka lisäksi hyödynnettiin kokeilun aikana tuotettua dokumentaatiota. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla.
Vertaisohjauksen vaikutukset kiteytyivät vertaisohjaajan tarjoamana sosiaalisena tukena, joka voi parhaimmillaan edistää nuorten toimijuutta ja sosiaalista vahvistumista. Lisäksi vertaisohjauksella oli vaikutuksia laajemmin organisaatioiden tasolla ja yhteiskunnallisessa kontekstissa. Vertaisohjauksessa korostuivat hyvän asiakassuhteen piirteet, jotka perustuivat vertaisuuden ja vastavuoroisuuden kokemuksiin sekä luottamuksellisiin ja kunnioittaviin vuorovaikutuskäytäntöihin, hyvään ilmapiiriin ja kuulluksi tulemiseen. Kehittämiskohteina tunnistettiin resurssien rajallisuus ja esimerkiksi työparin puute verrattuna osin epärealistisiksi koettuihin odotuksiin, työnohjauksen puute, tyttöjen tavoittamisen ongelmat sekä vertaisohjaajan oppisopimuskoulutukseen liittyen opintojen ja työn yhdistämisen hankaluudet.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa arviointitietoa vertaisohjauskokeilusta selvittämällä nuorten asiakkaiden ja työntekijöiden kokemuksia ja mielipiteitä vertaisohjauksesta. Opinnäytetyössä tarkasteltiin vertaisohjauksen vaikutuksia inhimillisen vaikuttavuuden näkökulmasta sekä pyrittiin identifioimaan vertaisohjausmallin vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentui arviointitutkimuksen ja vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioinnin sekä vertaisohjauksen käsitteistölle. Tutkimus toteutettiin laadullisena arviointitutkimuksena, jossa oli piirteitä sekä vaikutusten että prosessien arvioinnista. Pääaineisto koostui nuorten ja työntekijöiden teemahaastattelumateriaalista, jonka lisäksi hyödynnettiin kokeilun aikana tuotettua dokumentaatiota. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla.
Vertaisohjauksen vaikutukset kiteytyivät vertaisohjaajan tarjoamana sosiaalisena tukena, joka voi parhaimmillaan edistää nuorten toimijuutta ja sosiaalista vahvistumista. Lisäksi vertaisohjauksella oli vaikutuksia laajemmin organisaatioiden tasolla ja yhteiskunnallisessa kontekstissa. Vertaisohjauksessa korostuivat hyvän asiakassuhteen piirteet, jotka perustuivat vertaisuuden ja vastavuoroisuuden kokemuksiin sekä luottamuksellisiin ja kunnioittaviin vuorovaikutuskäytäntöihin, hyvään ilmapiiriin ja kuulluksi tulemiseen. Kehittämiskohteina tunnistettiin resurssien rajallisuus ja esimerkiksi työparin puute verrattuna osin epärealistisiksi koettuihin odotuksiin, työnohjauksen puute, tyttöjen tavoittamisen ongelmat sekä vertaisohjaajan oppisopimuskoulutukseen liittyen opintojen ja työn yhdistämisen hankaluudet.