Alikasvoksen vaikutus saantoon ja työaikaan energiapuuhakkuulla : Fixteri FX15a -kokopuupaalain
Pisto, Kalle (2015)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015122721661
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015122721661
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin alikasvoksen vaikutusta Fixteri FX15a -kokopuupaalaimen hakkuun saantoon ja työaikaan nuoren metsän kasvatushakkuulla. Tutkimuksen taustalla oli pirkanmaalaisen metsäkoneyrityksen PJP Metsäexpertit Oy:n yrittäjän mielenkiinto Fixteri FX15a:n tuottavuuslukuihin. Tutkimusmenetelmänä oli aikatutkimus. Tutkimusmateriaali kerättiin hakkuukoneeseen kiinnitetyllä kameralla.
Tutkimuskohteena oli Valkeakosken Sääksmäellä sijaitseva nuoren metsän hoitokohde. Valtapuusto oli koivua ja harmaaleppää. Alikasvoksena oli runsaasti pienempää lehtipuustoa ja kuusentaimia. Valtapuuston keskiläpimitta oli 5,5 cm ja pituus 11 metriä. Lehtipuita, joiden rinnankorkeusläpimitta oli yli 3 cm, oli 8933 runkoa hehtaarilla. Metsänomistajan tavoite oli kuusien vapauttaminen lehtipuuston alta. Tutkimuskohteelle rajattiin kolme koealuetta. Yhden alueen koko oli 0,1 hehtaaria. Alueen leveys oli 20 metriä ja pituus 50 metriä. Kaksi koealueista raivattiin Mhy Pirkanmaan ammattimetsurin toimesta eri runkoläpimittoihin. Koealueen 1 raivatun alikasvoksen rinnankorkeus-läpimitan yläraja oli 3 cm (poistuma 11950 r/ha). Koealueen 2 vastaava raja oli 4 cm (poistuma 12467 r/ha). Kolmas koealue oli raivaamaton, ja se antoi vertailutulokset. Tulokset olivat verrattavissa keskenään kohteiden puuston ollessa tasalaatuisia.
Alikasvoksen poistuman vuoksi koealueen 1 saanto oli 5,33 m3/ha (13 %) vähemmän kuin vertailukoealueen. Koealueen 2 saanto oli 8,7 m3/ha (21 %) vähemmän. Koealueen 1 kokonaishakkuuaika oli 76 % vertailualueen hakkuuajasta. Koealueen 2 kokonaishakkuuaika oli 52 % vertailukoealueen hakkuuajasta.
Alikasvoksen poistuman vuoksi hakkuun tuotos kasvoi. Syy työn tehostumiseen oli taa-kan keräämisen nopeutuminen ja taakkojen lukumäärän väheneminen. Vertailualalla oli pienin keskimääräinen taakkakoko (57 % koealueen 2 taakkakoosta) ja taakkoja oli lukumäärällisesti eniten. Toinen syy oli korjuun helpottuminen. Hakkuukoneen kuljettajan oli helpompaa korjata yksittäisiä ja suurempia runkoja kuin useita pieniä alikasvospuita.
Tutkimuskohteena oli Valkeakosken Sääksmäellä sijaitseva nuoren metsän hoitokohde. Valtapuusto oli koivua ja harmaaleppää. Alikasvoksena oli runsaasti pienempää lehtipuustoa ja kuusentaimia. Valtapuuston keskiläpimitta oli 5,5 cm ja pituus 11 metriä. Lehtipuita, joiden rinnankorkeusläpimitta oli yli 3 cm, oli 8933 runkoa hehtaarilla. Metsänomistajan tavoite oli kuusien vapauttaminen lehtipuuston alta. Tutkimuskohteelle rajattiin kolme koealuetta. Yhden alueen koko oli 0,1 hehtaaria. Alueen leveys oli 20 metriä ja pituus 50 metriä. Kaksi koealueista raivattiin Mhy Pirkanmaan ammattimetsurin toimesta eri runkoläpimittoihin. Koealueen 1 raivatun alikasvoksen rinnankorkeus-läpimitan yläraja oli 3 cm (poistuma 11950 r/ha). Koealueen 2 vastaava raja oli 4 cm (poistuma 12467 r/ha). Kolmas koealue oli raivaamaton, ja se antoi vertailutulokset. Tulokset olivat verrattavissa keskenään kohteiden puuston ollessa tasalaatuisia.
Alikasvoksen poistuman vuoksi koealueen 1 saanto oli 5,33 m3/ha (13 %) vähemmän kuin vertailukoealueen. Koealueen 2 saanto oli 8,7 m3/ha (21 %) vähemmän. Koealueen 1 kokonaishakkuuaika oli 76 % vertailualueen hakkuuajasta. Koealueen 2 kokonaishakkuuaika oli 52 % vertailukoealueen hakkuuajasta.
Alikasvoksen poistuman vuoksi hakkuun tuotos kasvoi. Syy työn tehostumiseen oli taa-kan keräämisen nopeutuminen ja taakkojen lukumäärän väheneminen. Vertailualalla oli pienin keskimääräinen taakkakoko (57 % koealueen 2 taakkakoosta) ja taakkoja oli lukumäärällisesti eniten. Toinen syy oli korjuun helpottuminen. Hakkuukoneen kuljettajan oli helpompaa korjata yksittäisiä ja suurempia runkoja kuin useita pieniä alikasvospuita.