Kehityskeskustelut johtamisen välineenä päivähoidossa
Viitanen, Sirkka (2015)
Viitanen, Sirkka
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015122921693
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015122921693
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin kehityskeskusteluja johtamisen välineenä päivähoidossa. Opinnäytetyössä selvitettiin, toteutuvatko kehityskeskusteluille annetut tavoitteet ja kokevatko johtajat kehityskeskustelun johtamisensa välineeksi. Samalla koottiin esille nousseita kehitystarpeita ja ehdotuksia.
Aineisto koottiin teemahaastattelemalla erään Pirkanmaan kunnan päiväkotien johtajia. Viisi päiväkodin johtajaa haastateltiin. Aineistoa käsiteltiin aineistolähtöisesti ja edettiin yksittäisistä havainnoista yleisempiin väitteisiin.
Opinnäytetyön teoreettisena lähtökohtana oli dialogisuus ja valmentava johtajuus. Valmentava johtajuus merkitsee kokonaisvaltaista tapaa olla, vaikuttaa toisiin ja tulla vaikutetuksi. Se on arvostavaa, tavoitteellista ja osallistavaa yhteistoimintaa, joka perustuu luottamukseen.
Dialogisessa kommunikaatiossa kuunteleminen on usein parasta, mitä esimies voi kehityskeskustelussa tehdä. Jos esimiehillä on dialoginen suhtautumistapa työntekijöihin, se edistää työhyvinvointia ja auttaa ihmisiä jaksamaan, motivoitumaan ja sitoutumaan työhönsä ja organisaatioonsa.
Opinnäytetyössä selvisi, miten johtajat käyttivät kehityskeskustelua johtamisensa välineenä. Heidän tavoitteenaan on luoda työyhteisöön kehittymismyönteistä ilmapiiriä ja tehdä työtä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tässä heidän keskeisimpänä välineenään ovat tiimipalaverit ja arkiset keskustelut. Haastatteluissa ilmeni, että johtajat toivoivat kehityskeskustelujen olevan dialogisia. Suurimmaksi esteeksi johtajat näkivät henkilöstöhallinnon laatiman lomakkeen, joka rajasi liikaa keskustelua. Kehityskeskusteluiden merkitystä johtamisen välineenä tulee kirkastaa. Päiväkodin johtajille tulisi järjestää kokoontuminen, jossa he voisivat jakaa kokemuksiaan siitä, millaiset kehityskeskustelut on koettu toimiviksi.
Aineisto koottiin teemahaastattelemalla erään Pirkanmaan kunnan päiväkotien johtajia. Viisi päiväkodin johtajaa haastateltiin. Aineistoa käsiteltiin aineistolähtöisesti ja edettiin yksittäisistä havainnoista yleisempiin väitteisiin.
Opinnäytetyön teoreettisena lähtökohtana oli dialogisuus ja valmentava johtajuus. Valmentava johtajuus merkitsee kokonaisvaltaista tapaa olla, vaikuttaa toisiin ja tulla vaikutetuksi. Se on arvostavaa, tavoitteellista ja osallistavaa yhteistoimintaa, joka perustuu luottamukseen.
Dialogisessa kommunikaatiossa kuunteleminen on usein parasta, mitä esimies voi kehityskeskustelussa tehdä. Jos esimiehillä on dialoginen suhtautumistapa työntekijöihin, se edistää työhyvinvointia ja auttaa ihmisiä jaksamaan, motivoitumaan ja sitoutumaan työhönsä ja organisaatioonsa.
Opinnäytetyössä selvisi, miten johtajat käyttivät kehityskeskustelua johtamisensa välineenä. Heidän tavoitteenaan on luoda työyhteisöön kehittymismyönteistä ilmapiiriä ja tehdä työtä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tässä heidän keskeisimpänä välineenään ovat tiimipalaverit ja arkiset keskustelut. Haastatteluissa ilmeni, että johtajat toivoivat kehityskeskustelujen olevan dialogisia. Suurimmaksi esteeksi johtajat näkivät henkilöstöhallinnon laatiman lomakkeen, joka rajasi liikaa keskustelua. Kehityskeskusteluiden merkitystä johtamisen välineenä tulee kirkastaa. Päiväkodin johtajille tulisi järjestää kokoontuminen, jossa he voisivat jakaa kokemuksiaan siitä, millaiset kehityskeskustelut on koettu toimiviksi.