"Toi kiusaa mua" - Kiusaamistuntemusten käsitteleminen esiopetuksessa satujen keinoin
Pätsi, Tuija-Maria (2015)
Pätsi, Tuija-Maria
Savonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201601101184
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201601101184
Tiivistelmä
Kasvava lapsi käyttäytyy usein epäsuotuisalla tavalla tilanteessa, joka on hänelle itselleen vaikea käsitellä esimerkiksi pettymyksen tai suuttumuksen takia. Hän voi puhua ilkeästi kaverilleen tai satuttaa kaveriaan fyysisesti. Kaveri kokee tuollaiset teot helposti kiusaamiseksi ja hänen hyvinvointinsa on uhattuna. Kenenkään lapsen ei pitäisi tuntea oloaan pelokkaaksi tai syrjityksi vertaisryhmässään. Yksikään lapsi ei ole syntyjään kiusaaja, vaan hänellä on negatiivisia toimintatapoja eivätkä hänen tunne- ja itsehillinnän taitonsa ole vielä riittävästi kehittyneet.
Varhaiskasvattajien ei pidä liian tiukasti takertua varsinaisiin kiusaamisen määritelmiin, vaan omassa ryhmässään pyrkiä kuuntelemaan lasten subjektiivisia kokemuksia kiusaamiseen liittyen. Pienikin loukkaava tai satuttava teko voi tuntua lapsesta kiusaamiselta ja vaikuttaa hänen minäkuvaansa sekä itsetuntoonsa haitallisesti. Kasvattajien tehtävänä on huolehtia lapsiryhmänsä tunneilmapiiristä ja lasten sosiaalisten suhteiden onnistumisesta.
Toiminnalliset menetelmät tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia erilaisten tilanteiden ja tunteiden työstämiseen. Menetelmien parissa lapsilla on tilaisuus eläytyä käsiteltäviin asioihin ja saada kokemuksia erilaisten tunteiden käsittelemisestä sekä toisten ihmisten kohtaamisesta. Menetelmät auttavat kasvattajia käymään dialogisia pohdintakeskusteluja lasten kanssa ja tukemaan lasten mentalisaatiokyvyn kehittymistä. Mentalisaatiolla tarkoitetaan ihmiselle ominaista piirrettä pohtia niin oman kuin toisten ihmisten käyttäytymisen taustalla olevia ajatuksia, tunnetiloja tai aikomuksia.
Reflektiivisen työotteen omaksunut kasvattaja pysähtyy pohtimaan tilannetta lapsen kokemana pyrkien ymmärtämään, minkälaiset mielen sisäiset tunnetilat ovat yhteydessä ulospäin näkyvään ilmaisemistapaan. Näin toimiessaan kasvattaja voi auttaa lasta yhdistämään mielessään esimerkiksi kiukkua herättäneen tapahtuman ja tunnetilan sekä ajattelemisen ja sanoittamisen avulla löytämään rakentavia tunteiden ilmaisemisen tapoja.
Toiminnallisessa opinnäytetyössä käsitellään kiusaamista esiopetusikäisten lasten kanssa satujen keinoin ja autetaan heitä tunnistamaan kiusaamiseen liittyviä tunteitaan sekä ratkaisemaan kiusaamistilanteita. Opinnäytetyössä suunniteltiin ja toteutettiin neljä kirjoittamalleni sadulle pohjautuvaa ohjaustuokiota esiopetusryhmälle. Ohjaustuokioihin sisällytettiin kehyskertomuksen käsitteleminen dialogisilla pohdintakeskusteluilla sekä osallistavina ohjausmenetelminä tunneharjoituksia, leikkejä, draamaa ja satuhierontaa. Ohjaustuokioiden sisällöistä mallinnettiin menetelmäopas lasten kiusaamistuntemusten käsittelemiseen ja emotionaalisten sekä sosiaalisten tunnetaitojen vahvistamiseen.
Kehittämistyön teoreettinen viitekehys rakentuu kiusaamisilmiön ja lasten emotionaalisten sekä sosiaalisten tunnetaitojen käsittelemisestä. Työssä käsitellään lisäksi menetelmäoppaan tuotteistamisprosessia eri vaiheineen ja kokemuksiani ohjaustuokioiden toteutumisista.
Varhaiskasvattajien ei pidä liian tiukasti takertua varsinaisiin kiusaamisen määritelmiin, vaan omassa ryhmässään pyrkiä kuuntelemaan lasten subjektiivisia kokemuksia kiusaamiseen liittyen. Pienikin loukkaava tai satuttava teko voi tuntua lapsesta kiusaamiselta ja vaikuttaa hänen minäkuvaansa sekä itsetuntoonsa haitallisesti. Kasvattajien tehtävänä on huolehtia lapsiryhmänsä tunneilmapiiristä ja lasten sosiaalisten suhteiden onnistumisesta.
Toiminnalliset menetelmät tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia erilaisten tilanteiden ja tunteiden työstämiseen. Menetelmien parissa lapsilla on tilaisuus eläytyä käsiteltäviin asioihin ja saada kokemuksia erilaisten tunteiden käsittelemisestä sekä toisten ihmisten kohtaamisesta. Menetelmät auttavat kasvattajia käymään dialogisia pohdintakeskusteluja lasten kanssa ja tukemaan lasten mentalisaatiokyvyn kehittymistä. Mentalisaatiolla tarkoitetaan ihmiselle ominaista piirrettä pohtia niin oman kuin toisten ihmisten käyttäytymisen taustalla olevia ajatuksia, tunnetiloja tai aikomuksia.
Reflektiivisen työotteen omaksunut kasvattaja pysähtyy pohtimaan tilannetta lapsen kokemana pyrkien ymmärtämään, minkälaiset mielen sisäiset tunnetilat ovat yhteydessä ulospäin näkyvään ilmaisemistapaan. Näin toimiessaan kasvattaja voi auttaa lasta yhdistämään mielessään esimerkiksi kiukkua herättäneen tapahtuman ja tunnetilan sekä ajattelemisen ja sanoittamisen avulla löytämään rakentavia tunteiden ilmaisemisen tapoja.
Toiminnallisessa opinnäytetyössä käsitellään kiusaamista esiopetusikäisten lasten kanssa satujen keinoin ja autetaan heitä tunnistamaan kiusaamiseen liittyviä tunteitaan sekä ratkaisemaan kiusaamistilanteita. Opinnäytetyössä suunniteltiin ja toteutettiin neljä kirjoittamalleni sadulle pohjautuvaa ohjaustuokiota esiopetusryhmälle. Ohjaustuokioihin sisällytettiin kehyskertomuksen käsitteleminen dialogisilla pohdintakeskusteluilla sekä osallistavina ohjausmenetelminä tunneharjoituksia, leikkejä, draamaa ja satuhierontaa. Ohjaustuokioiden sisällöistä mallinnettiin menetelmäopas lasten kiusaamistuntemusten käsittelemiseen ja emotionaalisten sekä sosiaalisten tunnetaitojen vahvistamiseen.
Kehittämistyön teoreettinen viitekehys rakentuu kiusaamisilmiön ja lasten emotionaalisten sekä sosiaalisten tunnetaitojen käsittelemisestä. Työssä käsitellään lisäksi menetelmäoppaan tuotteistamisprosessia eri vaiheineen ja kokemuksiani ohjaustuokioiden toteutumisista.