Kielivirtaa Saimaalta : rajanylityksiä
Saimaan ammattikorkeakoulun_kielikeskus (2015)
Saimaan ammattikorkeakoulun_kielikeskus
Editoija
Saimaan ammattikorkeakoulu
Saimaan ammattikorkeakoulu
2015
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7055-26-7
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7055-26-7
Tiivistelmä
Kielivirtaa Saimaalta on julkaisu, jota pyrimme jatkamaan ja laajentamaan tulevina vuosina. Tämän julkaisun alaotsikko on ”Rajanylityksiä” ja sen kirjoittajat ovat Saimaan ammattikorkeakoulun ja Pietarin polyteknisen yliopiston kieltenopettajia.
Kirjoittajien intohimona on kielten, viestinnän ja kulttuurin opettaminen ja julkaisu on tehty kaikille opettajille rikastuttamaan heidän työtään ja antamaan vinkkejä uuteen. Artikkelit ylittävät maiden rajoja ja virtaavat motivoinnista yksittäisten opintojaksojen tutkimuksiin, opetusravintoloista maahanmuuttajiin.
Tässä tiivistelmässä on lyhyesti kerrottu venäjän kielisistä artikkeleista suomeksi.Olga Bulavenkon ja Marina Sablinan artikkeli ”Kieli on avain opiskeltavaan kulttuuriin” kuvailee miten Pietarin polyteknisen yliopiston humanitaarisessa instituutissa kansainvälisten suhteiden laitoksella opiskellaan suomen kieltä. Kolmen ja puolen vuoden aikana oppitunteja on 1624 (noin 45 op) eli 8 tuntia viikossa koko opintojen ajan. Opiskelijat saavuttavat taitotason B1 sekä suullisessa että kirjallisessa kielitaidossa. He opiskelevat saman ryhmän mukana koko opintojen ajan. Suomen opettajat kiinnittävät paljon huomiota eksoottisen suomen kielen opiskelun motivaation ylläpitämiseen; he käyttävät musiikkia, tapahtumia, interaktiivisia harjoituksia, skeemoja jne. Kolmannen opiskeluvuoden vaiheilla motivaation yleensä laskee. Tähän otetaan avuksi uudenlaisia kursseja, kuten Työelämän suomi, Suomen mediaviestintä, ja videomateriaaliin perustuva Katsellaan ja keskustellaan. Apuna toimivat myös suositut opiskelijavaihdot Suomeen sekä yhteisopetusryhmät suomalaisten ja venäläisten opiskelijoiden kesken. Pietarilaiset suomen kielen opettajat vierailevat suomalaisissa korkeakouluissa ja suomalaiset opettajat käyvät vaihdossa Venäjällä.
Valentina Nikolajeva-Viikin artikkelissa tutkitaan internetin, kuvan ja videon käyttöä kieltenopiskelussa. Vieraan kielen opiskelussa ja yleensä tiedon vastaanottamisessa ollaan siirrytty tekstistä visuaaliseen suuntaan. Kieltenopiskelussa internet mahdollistaa videon ja kuvan käytön ja tekee tilanteista autenttisempia kuin ennen. Sosiaalinen media tukee kieltenopiskelua monin tavoin. Saimaan amk:n hotelli- ja ravintola-alan toisen vuoden suomalaisille opiskelijoille tehdyn kyselyn mukaan kaikki vastaajat käyttävät englannin kieltä internetissä, 14 %käyttää venäjää, 12 % saksaa ja 12 % espanjaa. Tämä kielenkäyttö ei liity suoranaisesti opiskeluun. Suosituinta on lukea matkailutietoa (76 %), hengailla somessa (68 %), lukea lehtiä (65 %) ja etsiä ruokaohjeita (64 %) englanniksi. Suosituinta on katsoa tieto videona (91 %). Sähköisiä sanakirjoja käyttää 85 % opiskelijoista lukemisen apuna ja automaattikäännösohjelmia käytetään vain harvoin. ”Mobiili-opiskelijat” oppivat vierasta kieltä jatkuvasti huomaamattaan surffailemalla verkossa ja verkon käyttö myös opetuksessa on hyvä keino tuoda kuva ja video mukaan opiskeluun.
Tervetuloa kielivirtaan!
Kirjoittajien intohimona on kielten, viestinnän ja kulttuurin opettaminen ja julkaisu on tehty kaikille opettajille rikastuttamaan heidän työtään ja antamaan vinkkejä uuteen. Artikkelit ylittävät maiden rajoja ja virtaavat motivoinnista yksittäisten opintojaksojen tutkimuksiin, opetusravintoloista maahanmuuttajiin.
Tässä tiivistelmässä on lyhyesti kerrottu venäjän kielisistä artikkeleista suomeksi.Olga Bulavenkon ja Marina Sablinan artikkeli ”Kieli on avain opiskeltavaan kulttuuriin” kuvailee miten Pietarin polyteknisen yliopiston humanitaarisessa instituutissa kansainvälisten suhteiden laitoksella opiskellaan suomen kieltä. Kolmen ja puolen vuoden aikana oppitunteja on 1624 (noin 45 op) eli 8 tuntia viikossa koko opintojen ajan. Opiskelijat saavuttavat taitotason B1 sekä suullisessa että kirjallisessa kielitaidossa. He opiskelevat saman ryhmän mukana koko opintojen ajan. Suomen opettajat kiinnittävät paljon huomiota eksoottisen suomen kielen opiskelun motivaation ylläpitämiseen; he käyttävät musiikkia, tapahtumia, interaktiivisia harjoituksia, skeemoja jne. Kolmannen opiskeluvuoden vaiheilla motivaation yleensä laskee. Tähän otetaan avuksi uudenlaisia kursseja, kuten Työelämän suomi, Suomen mediaviestintä, ja videomateriaaliin perustuva Katsellaan ja keskustellaan. Apuna toimivat myös suositut opiskelijavaihdot Suomeen sekä yhteisopetusryhmät suomalaisten ja venäläisten opiskelijoiden kesken. Pietarilaiset suomen kielen opettajat vierailevat suomalaisissa korkeakouluissa ja suomalaiset opettajat käyvät vaihdossa Venäjällä.
Valentina Nikolajeva-Viikin artikkelissa tutkitaan internetin, kuvan ja videon käyttöä kieltenopiskelussa. Vieraan kielen opiskelussa ja yleensä tiedon vastaanottamisessa ollaan siirrytty tekstistä visuaaliseen suuntaan. Kieltenopiskelussa internet mahdollistaa videon ja kuvan käytön ja tekee tilanteista autenttisempia kuin ennen. Sosiaalinen media tukee kieltenopiskelua monin tavoin. Saimaan amk:n hotelli- ja ravintola-alan toisen vuoden suomalaisille opiskelijoille tehdyn kyselyn mukaan kaikki vastaajat käyttävät englannin kieltä internetissä, 14 %käyttää venäjää, 12 % saksaa ja 12 % espanjaa. Tämä kielenkäyttö ei liity suoranaisesti opiskeluun. Suosituinta on lukea matkailutietoa (76 %), hengailla somessa (68 %), lukea lehtiä (65 %) ja etsiä ruokaohjeita (64 %) englanniksi. Suosituinta on katsoa tieto videona (91 %). Sähköisiä sanakirjoja käyttää 85 % opiskelijoista lukemisen apuna ja automaattikäännösohjelmia käytetään vain harvoin. ”Mobiili-opiskelijat” oppivat vierasta kieltä jatkuvasti huomaamattaan surffailemalla verkossa ja verkon käyttö myös opetuksessa on hyvä keino tuoda kuva ja video mukaan opiskeluun.
Tervetuloa kielivirtaan!