Metsänomistajapalveluiden kehittäminen
Hiedanpää, Juuso (2016)
Hiedanpää, Juuso
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201601191436
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201601191436
Tiivistelmä
Metsäsektorille on tullut suuria muutoksia muutamien vuosien aikana. Metsänhoitoyhdistyslaki muuttui, ja se lisäsi muun muassa kilpailua vanhojen ja uusien yrityksien välillä. Uusia yksityisiä yrityksiä onkin tullut alalle varsin paljon lisää. Metsänomistajille on nykyisin monia palveluja ja palvelun tarjoajia.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata minkälaisia palveluja metsänomistajat käyttävät ja minkä takia he käyttävät juuri niitä. Tarkoitus oli myös selvittää, minkälainen on hyvää viestintää metsänomistajien mielestä ja minkälaisia kanavia pitkin viestintää tulisi suorittaa. Työn tavoitteena oli helpottaa kehittämistyötä, jotta metsänomistajat saisivat jatkossa entistä parempia palveluja. Tavoitteena oli myös tutkia miten metsänomistajat kehittäisivät jo olemassa olevia palveluja ja puuttuuko jokin palvelu kokonaan.
Tutkimus on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimuksessa haastateltiin viittä eri metsänomistajaa. Haastattelua varten suunniteltiin aihealueet, teemat. Teemojen pohjalta keksittiin kysymyksiä metsänomistajille. Haastateltavat toimivat anonyymeinä, eikä heidän henkilökohtaisia tietojaan tuoda julki tässä tutkimuksessa. Kaikkien haastateltavien metsät sijaitsivat Satakunnassa.
Suurin osa haastateltavista metsänomistajista oli tyytyväisiä saamaansa palveluun. Metsänomistajat, jotka toimivat vain yhden palveluntarjoajan kanssa, olivat enemmän tyytyväisiä palveluun ja heillä oli vähemmän palvelujen kehittämiseen liittyviä ehdotuksia. Kehittämisehdotuksia tuli muun muassa yhteydenpitoon ja tiedottamiseen. Haastateltavat metsänomistajat olivat huomanneet uusia yrittäjiä tulleen alalle lisää. Monetkaan haastateltavat eivät tekisi esimerkiksi puukauppaa ventovieraan yrittäjän kanssa. He löysivät kuitenkin töitä, joita he saattaisivat tilata näiltä yrittäjiltä.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata minkälaisia palveluja metsänomistajat käyttävät ja minkä takia he käyttävät juuri niitä. Tarkoitus oli myös selvittää, minkälainen on hyvää viestintää metsänomistajien mielestä ja minkälaisia kanavia pitkin viestintää tulisi suorittaa. Työn tavoitteena oli helpottaa kehittämistyötä, jotta metsänomistajat saisivat jatkossa entistä parempia palveluja. Tavoitteena oli myös tutkia miten metsänomistajat kehittäisivät jo olemassa olevia palveluja ja puuttuuko jokin palvelu kokonaan.
Tutkimus on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimuksessa haastateltiin viittä eri metsänomistajaa. Haastattelua varten suunniteltiin aihealueet, teemat. Teemojen pohjalta keksittiin kysymyksiä metsänomistajille. Haastateltavat toimivat anonyymeinä, eikä heidän henkilökohtaisia tietojaan tuoda julki tässä tutkimuksessa. Kaikkien haastateltavien metsät sijaitsivat Satakunnassa.
Suurin osa haastateltavista metsänomistajista oli tyytyväisiä saamaansa palveluun. Metsänomistajat, jotka toimivat vain yhden palveluntarjoajan kanssa, olivat enemmän tyytyväisiä palveluun ja heillä oli vähemmän palvelujen kehittämiseen liittyviä ehdotuksia. Kehittämisehdotuksia tuli muun muassa yhteydenpitoon ja tiedottamiseen. Haastateltavat metsänomistajat olivat huomanneet uusia yrittäjiä tulleen alalle lisää. Monetkaan haastateltavat eivät tekisi esimerkiksi puukauppaa ventovieraan yrittäjän kanssa. He löysivät kuitenkin töitä, joita he saattaisivat tilata näiltä yrittäjiltä.