Männyn taimien elpyminen hirvituhoa simuloivan käsittelyn jälkeen
Poti, Matti (2016)
Poti, Matti
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602092034
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602092034
Tiivistelmä
Hirvi on taloudellisesti merkittävin riistaeläin Suomessa ja näin myös monikäytön kautta osa metsätaloutta. Hirveä ei kuitenkaan voi tarkastella pelkästään riistaeläimenä, sillä se aiheuttaa paljon vahinkoa metsätaloudelle vaikuttaen mm. metsien kehitykseen ja puiden laatuun. Mänty (Pinus sylvestris L.) on hirven talviajan pääravintoa, ja sen vuoksi hirvi aiheuttaa merkittävää tuhoa mäntytaimikossa. Hirven on tällä hetkellä arvioitu aiheuttavan merkittävimmät taimikkotuhot Suomessa.
Opinnäytetyön tavoite oli selvittää männyn taimen elpyminen hirven syönnöstä simuloivan katkaisun jälkeen ja vertailla eri tavoilla vioitettuja taimia käsittelemättömiin taimiin sekä selvittää latvan katkaisun vaikutusta rungon laatuun. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa. Tutkimusaineistona oli Metsäntutkimuslaitoksen tutkijan Risto Heikkilän vuonna 2003 Vilppulaan ja Lapinjärvelle perustamat kenttäkokeet. Kokeesta käytetään nimitystä katkontakoe. Luke toimitti tutkimusta varten katkontakokeiden perustamistiedot. Katkontakokeet oli jaettu neljään eri ryhmään taimikon kehitysvaiheen mukaan. Vuonna 2014 Luken suorittamasta inventoinnista saatuja mitattuja ja arvioituja tuloksia vertailtiin käsittelytavoittain.
Tutkimuksen mukaan hirvituhoa simuloivalla käsittelyllä ei ole merkitystä taimien kuolleisuuteen seurantajakson aikana. Tutkimuksessa tehdyllä käsittelyllä oli puun jatkokehityksen kannalta suurempi merkitys puun laatuun kuin pituuskehitykseen. Eri kehitysvaiheissa oleviin taimikoihin tehtyjen katkontakokeiden mukaan vahingon aste määräytyy katkaisu kohdasta sekä taimen kehitysvaiheesta. Katkontakokeessa tehty latvavaurio aiheutti lähes aina puun laatua alentavan runkovaurion. Vaurio oli sitä vakavampi, mitä myöhemmässä kehitysvaiheessa se taimeen tehtiin.
Opinnäytetyön tavoite oli selvittää männyn taimen elpyminen hirven syönnöstä simuloivan katkaisun jälkeen ja vertailla eri tavoilla vioitettuja taimia käsittelemättömiin taimiin sekä selvittää latvan katkaisun vaikutusta rungon laatuun. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa. Tutkimusaineistona oli Metsäntutkimuslaitoksen tutkijan Risto Heikkilän vuonna 2003 Vilppulaan ja Lapinjärvelle perustamat kenttäkokeet. Kokeesta käytetään nimitystä katkontakoe. Luke toimitti tutkimusta varten katkontakokeiden perustamistiedot. Katkontakokeet oli jaettu neljään eri ryhmään taimikon kehitysvaiheen mukaan. Vuonna 2014 Luken suorittamasta inventoinnista saatuja mitattuja ja arvioituja tuloksia vertailtiin käsittelytavoittain.
Tutkimuksen mukaan hirvituhoa simuloivalla käsittelyllä ei ole merkitystä taimien kuolleisuuteen seurantajakson aikana. Tutkimuksessa tehdyllä käsittelyllä oli puun jatkokehityksen kannalta suurempi merkitys puun laatuun kuin pituuskehitykseen. Eri kehitysvaiheissa oleviin taimikoihin tehtyjen katkontakokeiden mukaan vahingon aste määräytyy katkaisu kohdasta sekä taimen kehitysvaiheesta. Katkontakokeessa tehty latvavaurio aiheutti lähes aina puun laatua alentavan runkovaurion. Vaurio oli sitä vakavampi, mitä myöhemmässä kehitysvaiheessa se taimeen tehtiin.