Sädehoitoyksikön muutto : johtaminen muuton tukena
Juutilainen, Aija (2016)
Juutilainen, Aija
Savonia-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602102114
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602102114
Tiivistelmä
Kuopion Yliopistollisessa sairaalassa (KYS) sijaitsee yksi Suomen sädehoitoyksiköistä. Sädehoitoyksikön ydintoimintaan kuuluu erilaisten sädehoitojen toteuttaminen, pääsääntöisesti osana syöpähoitoja. Tämän työn tarkoituksena on kuvata KYS Sädehoitoyksikön muuttoprosessia uusiin tiloihin. Tarkastelun kohteena ovat muuttoprosessin eri osa-alueet, kuten muuton suunnittelu, toiminnan käynnistäminen uusissa tiloissa sekä johtaminen muutoksen tukena.
Vuonna 1983 KYS:n sädehoitoyksikölle valmistuneet tilat olivat käyneet vuosien saatossa ahtaiksi ja epäkäytännöllisiksi. Lisäksi tiloissa oli todettu sisäilmaongelmia. Sädehoitoyksikkö tarvitsi toiminnalleen uudet tilat ja uudisrakennuksen suunnittelu alkoi syksyllä 2012. Muuton suunnittelu käynnistyi syksyllä 2014. Uudisrakennus valmistui kesällä 2015 ja se sai nimekseen Sädesairaala. Sädehoitoyksikön lisäksi rakennuksen kolmeen kerrokseen sijoittui useita muitakin yksiköitä mm. syöpätautien poliklinikka. Sädesairaala oli osa KYS:n laajoja rakennushankkeita.
Uusiin tiloihin muuttavien yksiköiden muuttosuunnittelu toteutui kiinteistöhallinnon hallinnoimana kokonaisuutena, mutta jokaisesta muuttavasta yksiköstä oli nimetty omat muuttovastuuhenkilöt. Vastuuhenkilöiden tehtävä-nä oli organisoida muutto yksityiskohtaisemmalla tasolla. Tavoitteena oli toteuttaa muutto hallittuna kokonai-suutena ja sädehoidon osalta myös taata hoitojen mahdollisimman hyvä saatavuus koko usean kuukauden kestäneen muuton ajan. Lisäksi sädehoitoyksikön muutossa haluttiin minimoida henkilöstön kuormittumista sekä muuton aikana että toiminnan käynnistämisvaiheessa.
Sädehoitotyö toteutuu samalla tavalla toimitilojen muutoksesta huolimatta. Tilojen pinta-alan kasvaminen noin kolminkertaisiksi sekä pyrkimys tehokkaampaan työskentelyyn toivat kuitenkin muutoksia mukanaan, kuten esimerkiksi entistä useampia odotustiloja, yhteiskäyttöiset vastaanottohuoneet ja entistä paperittomamman työskentelytavan. Myös potilasvirtojen reittimuutokset sekä uudet laitehankinnat kuuluivat samaan projektiin ja aiheuttivat joitain toiminnallisia muutoksia. Muutoksia pyrittiin valmistelemaan ja osin myös toteuttamaan mah-dollisimman paljon jo ennen muuttoa.
Rakennuksen suunnitteluvaiheessa tilojen monikäyttöisyys ja toiminnan sujuvuus olivat pääosassa. Muuttosuun-nittelussa puolestaan huolehdittiin mm. muuttoaikatauluista, muutettavasta irtaimistosta sekä toiminnan suju-vuudesta muuton aikana. Muutoksen johtaminen ja muutosviestintä ovat osa onnistunutta muutosta, joten tässä työssä tarkastellaan myös niiden toteutumista sädehoitoyksikön muuton aikana. Tätä työtä voidaan hyödyn-tää tulevissa sairaaloiden tai sädehoitoyksiköiden muuttoprojekteissa.
Vuonna 1983 KYS:n sädehoitoyksikölle valmistuneet tilat olivat käyneet vuosien saatossa ahtaiksi ja epäkäytännöllisiksi. Lisäksi tiloissa oli todettu sisäilmaongelmia. Sädehoitoyksikkö tarvitsi toiminnalleen uudet tilat ja uudisrakennuksen suunnittelu alkoi syksyllä 2012. Muuton suunnittelu käynnistyi syksyllä 2014. Uudisrakennus valmistui kesällä 2015 ja se sai nimekseen Sädesairaala. Sädehoitoyksikön lisäksi rakennuksen kolmeen kerrokseen sijoittui useita muitakin yksiköitä mm. syöpätautien poliklinikka. Sädesairaala oli osa KYS:n laajoja rakennushankkeita.
Uusiin tiloihin muuttavien yksiköiden muuttosuunnittelu toteutui kiinteistöhallinnon hallinnoimana kokonaisuutena, mutta jokaisesta muuttavasta yksiköstä oli nimetty omat muuttovastuuhenkilöt. Vastuuhenkilöiden tehtävä-nä oli organisoida muutto yksityiskohtaisemmalla tasolla. Tavoitteena oli toteuttaa muutto hallittuna kokonai-suutena ja sädehoidon osalta myös taata hoitojen mahdollisimman hyvä saatavuus koko usean kuukauden kestäneen muuton ajan. Lisäksi sädehoitoyksikön muutossa haluttiin minimoida henkilöstön kuormittumista sekä muuton aikana että toiminnan käynnistämisvaiheessa.
Sädehoitotyö toteutuu samalla tavalla toimitilojen muutoksesta huolimatta. Tilojen pinta-alan kasvaminen noin kolminkertaisiksi sekä pyrkimys tehokkaampaan työskentelyyn toivat kuitenkin muutoksia mukanaan, kuten esimerkiksi entistä useampia odotustiloja, yhteiskäyttöiset vastaanottohuoneet ja entistä paperittomamman työskentelytavan. Myös potilasvirtojen reittimuutokset sekä uudet laitehankinnat kuuluivat samaan projektiin ja aiheuttivat joitain toiminnallisia muutoksia. Muutoksia pyrittiin valmistelemaan ja osin myös toteuttamaan mah-dollisimman paljon jo ennen muuttoa.
Rakennuksen suunnitteluvaiheessa tilojen monikäyttöisyys ja toiminnan sujuvuus olivat pääosassa. Muuttosuun-nittelussa puolestaan huolehdittiin mm. muuttoaikatauluista, muutettavasta irtaimistosta sekä toiminnan suju-vuudesta muuton aikana. Muutoksen johtaminen ja muutosviestintä ovat osa onnistunutta muutosta, joten tässä työssä tarkastellaan myös niiden toteutumista sädehoitoyksikön muuton aikana. Tätä työtä voidaan hyödyn-tää tulevissa sairaaloiden tai sädehoitoyksiköiden muuttoprojekteissa.