18-25-vuotiaiden kokemuksia vanhempien avioeron merkityksestä murrosikäisen terveyteen
Kataja, Josefiina; Kuusisto, Emilia (2016)
Kataja, Josefiina
Kuusisto, Emilia
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603133118
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603133118
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli haastattelujen kautta selvittää vanhempien avioeron merkitys nuoren terveyteen sekä fyysisellä, psyykkisellä että sosiaalisella osa-alueella. Tavoitteena oli tutkimuksen kautta saada lisää tietoa siitä, miten kouluterveydenhoitaja voi tukea murrosikäistä vanhempien avioerotilanteessa ja sen jälkeen.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena ja tiedonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tiedonantajat valittiin harkinnanvaraisesti Etelä-Pohjanmaan alueelta ja heitä oli yhteensä viisi. Tutkimuksen näkökulmina olivat vanhempien avioeron merkitys murrosikäisen terveyteen, sekä sen mahdollinen pidempiaikainen merkitys nuoren aikuisen terveyteen. Opinnäytetyö tehtiin Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen Lasten ja nuorten terveyden edistämisen tutkimushankkeeseen.
Tuloksiksi saatiin, että vanhempien ero aiheutti murrosikäisille nuorille monenlai-sia tunteita aina helpotuksesta välinpitämättömyyteen ja kaipuuseen. Se, minkälaiset avioeroa edeltävät tilanteet olivat vaikuttivat nuoren toipumiseen vanhempiensa erosta. Vanhempien avioeron kokeneet nuoret oppivat yleensä hyväksymään vanhempiensa avioeron ja pystyivät näkemään sen positiivisena tekijänä.
Johtopäätöksiksi saatiin, että murrosiässä nuoret eivät kriisin kohdattuaan kokeneet välittömästi tarvetta keskustella asiasta kouluterveydenhoitajan kanssa, vaan tuen tarve ilmeni vasta myöhemmässä vaiheessa, muutaman vuoden kuluttua erosta. Kouluterveydenhoitajan mielenkiinto nuoren asioita kohtaan koettiin kuitenkin useimmiten mielekkääksi. Nuorella ei aina ollut tiedossa, että kouluterveydenhoitajalta voisi saada neuvoa ja ohjausta. Kouluterveydenhoitajan roolia kannattaisi tuoda kouluissa enemmän esille, ja vuosittaisissa tarkastuksissa voisi ottaa puheeksi nuoren perhetilanteen. Tämän perusteella kouluterveydenhoitajan olisi mahdollista ohjata nuori koulukuraattorin tai -psykologin vastaanotolle, mikäli se olisi tarpeellista ja nuori näin haluaisi.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena ja tiedonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tiedonantajat valittiin harkinnanvaraisesti Etelä-Pohjanmaan alueelta ja heitä oli yhteensä viisi. Tutkimuksen näkökulmina olivat vanhempien avioeron merkitys murrosikäisen terveyteen, sekä sen mahdollinen pidempiaikainen merkitys nuoren aikuisen terveyteen. Opinnäytetyö tehtiin Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen Lasten ja nuorten terveyden edistämisen tutkimushankkeeseen.
Tuloksiksi saatiin, että vanhempien ero aiheutti murrosikäisille nuorille monenlai-sia tunteita aina helpotuksesta välinpitämättömyyteen ja kaipuuseen. Se, minkälaiset avioeroa edeltävät tilanteet olivat vaikuttivat nuoren toipumiseen vanhempiensa erosta. Vanhempien avioeron kokeneet nuoret oppivat yleensä hyväksymään vanhempiensa avioeron ja pystyivät näkemään sen positiivisena tekijänä.
Johtopäätöksiksi saatiin, että murrosiässä nuoret eivät kriisin kohdattuaan kokeneet välittömästi tarvetta keskustella asiasta kouluterveydenhoitajan kanssa, vaan tuen tarve ilmeni vasta myöhemmässä vaiheessa, muutaman vuoden kuluttua erosta. Kouluterveydenhoitajan mielenkiinto nuoren asioita kohtaan koettiin kuitenkin useimmiten mielekkääksi. Nuorella ei aina ollut tiedossa, että kouluterveydenhoitajalta voisi saada neuvoa ja ohjausta. Kouluterveydenhoitajan roolia kannattaisi tuoda kouluissa enemmän esille, ja vuosittaisissa tarkastuksissa voisi ottaa puheeksi nuoren perhetilanteen. Tämän perusteella kouluterveydenhoitajan olisi mahdollista ohjata nuori koulukuraattorin tai -psykologin vastaanotolle, mikäli se olisi tarpeellista ja nuori näin haluaisi.