Voimaa vanhemmuuteen : Työkalu Helsingin kaupungin lapsiperheiden perhetyön sosiaaliohjaajille
Sirén, Mari; Mattila, Paula (2016)
Sirén, Mari
Mattila, Paula
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603092985
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603092985
Tiivistelmä
Voimaa vanhemmuuteen:
Työkalu Helsingin kaupungin lapsiperheiden perhetyön sosiaaliohjaajille
Vuosi 2016 Sivumäärä 113
Voimaa vanhemmuuteen -opinnäytetyön tarkoituksena oli vahvistaa alle kouluikäisten lasten vanhempien tunteiden säätelyn taitoja arjen haastavissa tilanteissa lapsen kanssa. Tavoitteena oli selvittää, millaiset tilanteet vanhemmat kokevat haastavina ja kehittää sen pohjalta työkalu Helsingin kaupungin lapsiperheiden perhetyön sosiaaliohjaajien kanssa ja heidän käyttöönsä. Työkalua kehitettiin Kumarin (2012) innovaatiomuotoiluprosessia soveltaen. Opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen muodostavat lapsiperheiden perhetyö, vanhemmuus ja tunteiden säätely.
Tietoa vanhemmilta kerättiin 29 luotaimella eli itsedokumentoinnilla ja kuudella teemahaas-tattelulla. Aineisto analysoitiin sisällön analyysilla ja Analysis workshop -menetelmällä. Tulosten mukaan haastavat tilanteet lapsen kanssa koettiin yleensä vaikeina käsitellä. Tilanteet synnyttivät syyllisyyden ja riittämättömyyden tunteita etenkin silloin, jos ne pitkittyivät tai toistuivat samankaltaisina. Näissä tilanteissa tunteita säädeltiin monenlaisilla keinoilla, joista itsensä rahoittaminen ja tilanteen ennakointi mainittiin tehokkaimmiksi. Omia ja lapsen tunteiden säätelyn taitoja lisäsivät onnistuneet tilanteen ratkaisut, itsestä huolehtiminen ja tietoisuus omista tunteista sekä ymmärrys lapsen ja oman käyttäytymisen taustalla vaikuttavista tekijöistä. Tunteiden säätelyä heikensivät arjen kiireellisyys, väsymyksen tunne, puolison ja muiden läheisten ihmisten tuen puute. Tärkeimpinä tuen muotoina mainittiin puhuminen, kuuntelu ja konkreettisen tuen, tiedon sekä myönteisen palautteen saaminen.
Lapsiperheiden kanssa työskentelyyn suunnitellun työkalun viideksi tunteiden säätelyn osa-alueiksi syntyivät: ennakointi arjen apuna, vanhemman tuen saanti, vanhemman vahvat tunteet, tunteiden ja toiminnan tiedostaminen sekä itsestä huolehtiminen. Sosiaaliohjaajat saivat arvioida työkalun prototyypin sopivuutta lapsiperheiden perhetyön asiakastyöhön ennen varsinaista työkalun testausta asiakasprosesseissa. Prototyyppi arvioitiin käyttökelpoiseksi ja selkeäksi tunteiden säätelyn kokonaisuutta kokoavaksi työkaluksi. Sen arvioitiin soveltuvan käytettäväksi perheiden kanssa erityisesti silloin, kun tarvitaan struktuuria tapaamisiin tai kun halutaan keskusteluiden jäävän paremmin elämään vanhemman mielessä ja arjessa. Työkalun avulla vanhempien taitoja voidaan vahvistaa myönteisellä otteella ilman syyllistämistä Se auttaa vanhempaa myös hahmottamaan tunteiden säätelyn ja jaksamisen koostuvan monista asioista. Prototyypin harjoituksia ja pohdintakysymyksiä toivottiin kehitettävän enemmän vanhemman omaan pohdintaan kannustaviksi. Tavoitteena on tehdä työkalusta sähköinen sovellus.
Työkalu Helsingin kaupungin lapsiperheiden perhetyön sosiaaliohjaajille
Vuosi 2016 Sivumäärä 113
Voimaa vanhemmuuteen -opinnäytetyön tarkoituksena oli vahvistaa alle kouluikäisten lasten vanhempien tunteiden säätelyn taitoja arjen haastavissa tilanteissa lapsen kanssa. Tavoitteena oli selvittää, millaiset tilanteet vanhemmat kokevat haastavina ja kehittää sen pohjalta työkalu Helsingin kaupungin lapsiperheiden perhetyön sosiaaliohjaajien kanssa ja heidän käyttöönsä. Työkalua kehitettiin Kumarin (2012) innovaatiomuotoiluprosessia soveltaen. Opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen muodostavat lapsiperheiden perhetyö, vanhemmuus ja tunteiden säätely.
Tietoa vanhemmilta kerättiin 29 luotaimella eli itsedokumentoinnilla ja kuudella teemahaas-tattelulla. Aineisto analysoitiin sisällön analyysilla ja Analysis workshop -menetelmällä. Tulosten mukaan haastavat tilanteet lapsen kanssa koettiin yleensä vaikeina käsitellä. Tilanteet synnyttivät syyllisyyden ja riittämättömyyden tunteita etenkin silloin, jos ne pitkittyivät tai toistuivat samankaltaisina. Näissä tilanteissa tunteita säädeltiin monenlaisilla keinoilla, joista itsensä rahoittaminen ja tilanteen ennakointi mainittiin tehokkaimmiksi. Omia ja lapsen tunteiden säätelyn taitoja lisäsivät onnistuneet tilanteen ratkaisut, itsestä huolehtiminen ja tietoisuus omista tunteista sekä ymmärrys lapsen ja oman käyttäytymisen taustalla vaikuttavista tekijöistä. Tunteiden säätelyä heikensivät arjen kiireellisyys, väsymyksen tunne, puolison ja muiden läheisten ihmisten tuen puute. Tärkeimpinä tuen muotoina mainittiin puhuminen, kuuntelu ja konkreettisen tuen, tiedon sekä myönteisen palautteen saaminen.
Lapsiperheiden kanssa työskentelyyn suunnitellun työkalun viideksi tunteiden säätelyn osa-alueiksi syntyivät: ennakointi arjen apuna, vanhemman tuen saanti, vanhemman vahvat tunteet, tunteiden ja toiminnan tiedostaminen sekä itsestä huolehtiminen. Sosiaaliohjaajat saivat arvioida työkalun prototyypin sopivuutta lapsiperheiden perhetyön asiakastyöhön ennen varsinaista työkalun testausta asiakasprosesseissa. Prototyyppi arvioitiin käyttökelpoiseksi ja selkeäksi tunteiden säätelyn kokonaisuutta kokoavaksi työkaluksi. Sen arvioitiin soveltuvan käytettäväksi perheiden kanssa erityisesti silloin, kun tarvitaan struktuuria tapaamisiin tai kun halutaan keskusteluiden jäävän paremmin elämään vanhemman mielessä ja arjessa. Työkalun avulla vanhempien taitoja voidaan vahvistaa myönteisellä otteella ilman syyllistämistä Se auttaa vanhempaa myös hahmottamaan tunteiden säätelyn ja jaksamisen koostuvan monista asioista. Prototyypin harjoituksia ja pohdintakysymyksiä toivottiin kehitettävän enemmän vanhemman omaan pohdintaan kannustaviksi. Tavoitteena on tehdä työkalusta sähköinen sovellus.