Mielialavaihtelujen mobiilin arviointimenetelmän vaatimusmäärittely
Marila, Toni (2016)
Marila, Toni
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603153197
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603153197
Tiivistelmä
MIELIALAVAIHTELUJEN MOBIILIN ARVIOINTIMENETELMÄN
VAATIMUSMÄÄRITTELY
Marila, Toni
Satakunnan ammattikorkeakoulu
Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma
Maaliskuu 2016
Ohjaaja: Auramo, Yrjö & Sirkka, Andrew
Sivumäärä: 43
Liitteitä: 4
Asiasanat: mielialahäiriöt, fyysinen aktiivisuus, elämänhallinta, mobiililaitteet
____________________________________________________________________
Nykyaikaisten älypuhelimien ominaisuudet mahdollistavat käyttäjän terveydentilan seuraamisen. Älypuhelimille tehtyjen sovellusten avulla voidaan kerätä jatkuva-aikaisesti tietoa käyttäjien toiminnasta ja terveydentilasta, kuten esimerkiksi sydämen sykkeestä, kehon lämpötilasta, fyysisestä aktiivisuudesta ja unirytmistä. Tällaisia sovelluksia on saatavilla markkinoilla jo lukuisia ja niiden suosio elämänhallinnan, sairauksien ja terveyden itsetarkkailussa on koko ajan lisääntymässä.
Elämänhallinta on tärkeässä osassa mielenterveyteen liittyvien sairauksien hoidossa. Erityisesti tämä korostuu epänormaaleja mielialavaihteluja aiheuttavien sairauksien, kuten kaksisuuntaisen mielialahäiriön ja masennuksen hoidossa. Mielialavaihtelujen seuranta, niiden ennustaminen ja hallinta esioireiden avulla on perinteisesti suoritettu mielialapäiväkirjan ja hoitokäyntien avulla.
Opinnäytetyössä kuvataan suunnitteluprosessi, jossa tavoitteena on kehittää mielialavaihteluja arvioiva älypuhelinsovellus. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavan potilaan fyysisen aktiivisuuden ja mielialan välinen yhteys on todettu lukuisissa tutkimuksissa. Masennuksessa potilaan fyysinen aktiivisuus laskee ja maanisissa mielialan vaiheissa fyysinen aktiivisuus tyypillisesti lisääntyy.
Suunnitteluprosessissa on lähdetty liikkeelle eri ammattikuntien keskustelun pohjalta lähteneestä ideasta. Ideassa esitetään oletus, että mittaamalla käyttäjän fyysistä aktiivisuutta voidaan arvioida hänen mielialaansa tai sen muuttumista toiseksi (esim. normaalin mielialan vaihe muuttuu maniaksi). Fyysistä aktiivisuutta mitataan älypuhelimen kiihtyvyysanturin avulla käyttäjän liikkeistä. Sovellus muodostaa fyysiselle aktiivisuudelle numeerisen arvon. Tätä arvoa voidaan verrata sovelluksen avulla muodostettuihin henkilökohtaisiin viitearvoihin. Henkilökohtaiset viitearvot kertovat fyysisen aktiivisuuden ja mielialan riippuvuuden. Mielialalle määritetään arvo mielialapäiväkirjan asteikon mukaisesti. Henkilökohtaisten viitearvojen määrittämisen jälkeen sovellus pystyy itsenäisesti arvioimaan käyttäjän mielialaa.
Opinnäytetyössä esitetään suunnitteluprosessin lopputuloksena kliinisessä tutkimuksessa käytettävän testisovelluksen kuvaus ja sen vaatimukset ohjelmistotekniikan menetelmin. Lisäksi työssä esitetään kliininen tutkimussuunnitelma. Kliinisellä tutkimuksella pyritään saamaan tietoa mielialavaihtelujen mobiilin arviointimenetelmän toimivuudesta käytännössä ja luotettavuudesta ennen varsinaisen sovelluksen tekoa. Sovelluksen tuotteistaminen on pitkälti riippuvainen kliinisen tutkimuksen tuloksista.
VAATIMUSMÄÄRITTELY
Marila, Toni
Satakunnan ammattikorkeakoulu
Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma
Maaliskuu 2016
Ohjaaja: Auramo, Yrjö & Sirkka, Andrew
Sivumäärä: 43
Liitteitä: 4
Asiasanat: mielialahäiriöt, fyysinen aktiivisuus, elämänhallinta, mobiililaitteet
____________________________________________________________________
Nykyaikaisten älypuhelimien ominaisuudet mahdollistavat käyttäjän terveydentilan seuraamisen. Älypuhelimille tehtyjen sovellusten avulla voidaan kerätä jatkuva-aikaisesti tietoa käyttäjien toiminnasta ja terveydentilasta, kuten esimerkiksi sydämen sykkeestä, kehon lämpötilasta, fyysisestä aktiivisuudesta ja unirytmistä. Tällaisia sovelluksia on saatavilla markkinoilla jo lukuisia ja niiden suosio elämänhallinnan, sairauksien ja terveyden itsetarkkailussa on koko ajan lisääntymässä.
Elämänhallinta on tärkeässä osassa mielenterveyteen liittyvien sairauksien hoidossa. Erityisesti tämä korostuu epänormaaleja mielialavaihteluja aiheuttavien sairauksien, kuten kaksisuuntaisen mielialahäiriön ja masennuksen hoidossa. Mielialavaihtelujen seuranta, niiden ennustaminen ja hallinta esioireiden avulla on perinteisesti suoritettu mielialapäiväkirjan ja hoitokäyntien avulla.
Opinnäytetyössä kuvataan suunnitteluprosessi, jossa tavoitteena on kehittää mielialavaihteluja arvioiva älypuhelinsovellus. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavan potilaan fyysisen aktiivisuuden ja mielialan välinen yhteys on todettu lukuisissa tutkimuksissa. Masennuksessa potilaan fyysinen aktiivisuus laskee ja maanisissa mielialan vaiheissa fyysinen aktiivisuus tyypillisesti lisääntyy.
Suunnitteluprosessissa on lähdetty liikkeelle eri ammattikuntien keskustelun pohjalta lähteneestä ideasta. Ideassa esitetään oletus, että mittaamalla käyttäjän fyysistä aktiivisuutta voidaan arvioida hänen mielialaansa tai sen muuttumista toiseksi (esim. normaalin mielialan vaihe muuttuu maniaksi). Fyysistä aktiivisuutta mitataan älypuhelimen kiihtyvyysanturin avulla käyttäjän liikkeistä. Sovellus muodostaa fyysiselle aktiivisuudelle numeerisen arvon. Tätä arvoa voidaan verrata sovelluksen avulla muodostettuihin henkilökohtaisiin viitearvoihin. Henkilökohtaiset viitearvot kertovat fyysisen aktiivisuuden ja mielialan riippuvuuden. Mielialalle määritetään arvo mielialapäiväkirjan asteikon mukaisesti. Henkilökohtaisten viitearvojen määrittämisen jälkeen sovellus pystyy itsenäisesti arvioimaan käyttäjän mielialaa.
Opinnäytetyössä esitetään suunnitteluprosessin lopputuloksena kliinisessä tutkimuksessa käytettävän testisovelluksen kuvaus ja sen vaatimukset ohjelmistotekniikan menetelmin. Lisäksi työssä esitetään kliininen tutkimussuunnitelma. Kliinisellä tutkimuksella pyritään saamaan tietoa mielialavaihtelujen mobiilin arviointimenetelmän toimivuudesta käytännössä ja luotettavuudesta ennen varsinaisen sovelluksen tekoa. Sovelluksen tuotteistaminen on pitkälti riippuvainen kliinisen tutkimuksen tuloksista.