Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti.
Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
HÄMEENLINNALAISTEN ÄITIEN KOKEMUKSIA SEURAKUNNAN TOIMINNASTA
Cederlöf, Eija (2016)
Cederlöf, Eija
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603163265
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603163265
Tiivistelmä
Cederlöf, Eija. Hämeenlinnalaisten äitien kokemuksia seurakunnan toiminnasta.
Diakonia- ammattikorkeakoulu, Helsinki, kevät 2016. 42 s.
Diakonia ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Kristillisen lapsi- ja nuorisotyön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) ja kirkon varhaiskasvatuksen ohjaaja.
Työn tavoitteena oli kerätä tietoa perheiden kokemuksista seurakunnan kerhoista ja kristillisen kasvatuksen merkityksestä. Tarkoituksena oli myös kuulla vanhempia ja heidän toiveitaan, jotta seurakunnan toteuttamaa toimintaa voitaisiin kehittää perheiden odotusten mukaisesti ja samalla lisätä perheiden osallisuutta siinä. Haastattelun tavoitteena oli lisäksi koota strukturoidusti perheiden esiin nostamia asioita siten, että henkilökunta ja seurakunnan päättäjät voivat arvioida toimintaa ja osallistua erilaisiin kehittämishankkeisiin tulosten pohjalta.
Aineisto kerättiin äitien ryhmähaastattelulla soveltaen Bikva-menetelmää. Haastattelu toteutettiin seurakunnan perhekerhossa. Kysymykset esitettiin avoimina ja haastateltavat itse valitsivat kiinnostavat ja merkitykselliset keskustelun aiheet. Haastattelun aikana keskustelusta ja puheenvuoroista koottiin tietokoneella ajantasaisesti muistiota, joka oli kaikkien nähtävillä. Tulokset analysoitiin teemoittelemalla esiin nousseet keskustelunaiheet. Teemoja vertailtiin kirkon asettamien tavoitteisiin sekä kristillistä kasvatusta käsitteleviin tutkimuksiin ja teorioihin.
Tutkimus osoitti, että seurakunnan tarjoaman toiminnan laatuun ja monipuolisuuteen oltiin tyytyväisiä. Kristilliset arvot olivat asioita joita haluttiin välittää lapsille. Seurakunnan kerhoissa hartaushetkiä ja hengellisiä lauluja pidettiin tärkeinä. Kirkkovuosi ja siihen kuuluvat juhlat ja raamatunkertomukset tulivat tutuiksi kerhossa. Myös kotioloissa vietetään kirkkovuotta sekä juhlapyhiä ja seurakunnan kerhosta vanhemmat saivat itselleen varmuutta puhuakseen näistä asioista lastensa kanssa. Moni pyrki osallistumaan perhemessuihin ja muihin seurakunnan tapahtumiin voidakseen tarjota lapsilleen saman kokemuksen hengellisestä elämästä, jota itse ovat nuorempana eläneet. Kerhojen tarjoama mahdollisuus oman hengellisen elämän vahvistamiseen luontevasti osana arkipäivää oli äideille tärkeää. Seurakunnan kerhoista haettiin myös ystäviä ja vertaistukea.
Asiasanat: Kristillinen kasvatus, hengellinen elämä, osallisuus, arviointi, kehittäminen
Diakonia- ammattikorkeakoulu, Helsinki, kevät 2016. 42 s.
Diakonia ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Kristillisen lapsi- ja nuorisotyön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) ja kirkon varhaiskasvatuksen ohjaaja.
Työn tavoitteena oli kerätä tietoa perheiden kokemuksista seurakunnan kerhoista ja kristillisen kasvatuksen merkityksestä. Tarkoituksena oli myös kuulla vanhempia ja heidän toiveitaan, jotta seurakunnan toteuttamaa toimintaa voitaisiin kehittää perheiden odotusten mukaisesti ja samalla lisätä perheiden osallisuutta siinä. Haastattelun tavoitteena oli lisäksi koota strukturoidusti perheiden esiin nostamia asioita siten, että henkilökunta ja seurakunnan päättäjät voivat arvioida toimintaa ja osallistua erilaisiin kehittämishankkeisiin tulosten pohjalta.
Aineisto kerättiin äitien ryhmähaastattelulla soveltaen Bikva-menetelmää. Haastattelu toteutettiin seurakunnan perhekerhossa. Kysymykset esitettiin avoimina ja haastateltavat itse valitsivat kiinnostavat ja merkitykselliset keskustelun aiheet. Haastattelun aikana keskustelusta ja puheenvuoroista koottiin tietokoneella ajantasaisesti muistiota, joka oli kaikkien nähtävillä. Tulokset analysoitiin teemoittelemalla esiin nousseet keskustelunaiheet. Teemoja vertailtiin kirkon asettamien tavoitteisiin sekä kristillistä kasvatusta käsitteleviin tutkimuksiin ja teorioihin.
Tutkimus osoitti, että seurakunnan tarjoaman toiminnan laatuun ja monipuolisuuteen oltiin tyytyväisiä. Kristilliset arvot olivat asioita joita haluttiin välittää lapsille. Seurakunnan kerhoissa hartaushetkiä ja hengellisiä lauluja pidettiin tärkeinä. Kirkkovuosi ja siihen kuuluvat juhlat ja raamatunkertomukset tulivat tutuiksi kerhossa. Myös kotioloissa vietetään kirkkovuotta sekä juhlapyhiä ja seurakunnan kerhosta vanhemmat saivat itselleen varmuutta puhuakseen näistä asioista lastensa kanssa. Moni pyrki osallistumaan perhemessuihin ja muihin seurakunnan tapahtumiin voidakseen tarjota lapsilleen saman kokemuksen hengellisestä elämästä, jota itse ovat nuorempana eläneet. Kerhojen tarjoama mahdollisuus oman hengellisen elämän vahvistamiseen luontevasti osana arkipäivää oli äideille tärkeää. Seurakunnan kerhoista haettiin myös ystäviä ja vertaistukea.
Asiasanat: Kristillinen kasvatus, hengellinen elämä, osallisuus, arviointi, kehittäminen