Yrittäjien näkemykset elintarvikehankkeiden vaikuttavuudesta yritystoimintaan
Heikkilä, Raili (2016)
Heikkilä, Raili
Savonia-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603223463
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603223463
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Euroopan unionin rakennerahastojen tavoitteena koko unionin alueella on ollut vahvistaa Euroopan ja sen eri alueiden kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Yrityksille tarjottiin käynnistämistukea, investointitukea, yrityksen tai yritysryhmän kehittämistukea sekä yleisiä kehittämishankkeita.
Työni tarkoituksena oli selvittää, miten Pohjois-Pohjanmaan elintarvikealan yrittäjät kokivat hanketyön vaikutukset omaan yritystoimintaansa, ja oliko hankkeista heille hyötyä. Tarkastelussa oli kuusi ohjelmakaudella 2007 – 2013 toteutettua hanketta. Työn teoreettinen taustoitus koostettiin yrittäjyyteen ja yritystoimintaan liittyvästä kirjallisuudesta sekä Euroopan unionin tason, valtakunnallisen ja maakunnallisen tason maaseudun kehittämiseen liittyvistä asiakirjoista.
Tutkimusaineistona olivat ohjelmakaudella 2007 – 2013 Pohjois- Pohjanmaalla toteutettujen kuuden elintarvikealan hankkeiden loppuraportit sekä hankkeisiin osallistuneiden yrittäjien teemahaastatteluja (10 kpl). Hankkeista mukana olivat ”LaatuTuote” - hanke, ”Syökkö nää lähiruokaa?” hanke, ”Lähi- ja luomuruoan saavutettavuus Pohjois-Pohjanmaalla”, eli ”Ruoka GIS” - hanke, ”Makuja maalta” - hanke, ”luonnosta sinulle 11” - hanke ja ”Rokua Geopark-yrittäjyys” - hanke.
Aineiston analyysin mukaan hankkeiden loppuraporttien tulokset kertovat, että hankkeet ovat pääsääntöisesti saa-vuttaneet hankesuunnitelmien mukaiset tavoitteet, mutta enemmistö haastattelemistani yrittäjistä ei kertonut saa-neensa hankkeilta tarpeeksi hyötyä omalle yritystoiminnalleen.
Hankkeet olivat onnistuneet lähiruuan käytön lisäämisen informaation levittämisessä. Hyvänä asiana yrittäjät näkivät lähiruuan nostamisen yleiseen keskusteluun sekä yritysrekisterit ja portaalit johon olivat päässeet. Esille nousi myös, että useille yrityksille hankemaailma oli täysin vierasta. Yrittäjät pitäisi ottaa mukaan jo hankkeiden suunnitteluvai-heissa, jolloin hankkeisiin saataisiin yrittäjille tarpeellisia asioita. Hanketoimijoiden tulisi jalkautua enemmän yrittäjien keskuuteen ja tutustua alueen yrityksiin. Hankkeiden tulisi toimia pienemmällä alueella, sillä yrittäjät eivät hyödy laajasti toimivista hankkeista.
Euroopan unionin rakennerahastojen tavoitteena koko unionin alueella on ollut vahvistaa Euroopan ja sen eri alueiden kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Yrityksille tarjottiin käynnistämistukea, investointitukea, yrityksen tai yritysryhmän kehittämistukea sekä yleisiä kehittämishankkeita.
Työni tarkoituksena oli selvittää, miten Pohjois-Pohjanmaan elintarvikealan yrittäjät kokivat hanketyön vaikutukset omaan yritystoimintaansa, ja oliko hankkeista heille hyötyä. Tarkastelussa oli kuusi ohjelmakaudella 2007 – 2013 toteutettua hanketta. Työn teoreettinen taustoitus koostettiin yrittäjyyteen ja yritystoimintaan liittyvästä kirjallisuudesta sekä Euroopan unionin tason, valtakunnallisen ja maakunnallisen tason maaseudun kehittämiseen liittyvistä asiakirjoista.
Tutkimusaineistona olivat ohjelmakaudella 2007 – 2013 Pohjois- Pohjanmaalla toteutettujen kuuden elintarvikealan hankkeiden loppuraportit sekä hankkeisiin osallistuneiden yrittäjien teemahaastatteluja (10 kpl). Hankkeista mukana olivat ”LaatuTuote” - hanke, ”Syökkö nää lähiruokaa?” hanke, ”Lähi- ja luomuruoan saavutettavuus Pohjois-Pohjanmaalla”, eli ”Ruoka GIS” - hanke, ”Makuja maalta” - hanke, ”luonnosta sinulle 11” - hanke ja ”Rokua Geopark-yrittäjyys” - hanke.
Aineiston analyysin mukaan hankkeiden loppuraporttien tulokset kertovat, että hankkeet ovat pääsääntöisesti saa-vuttaneet hankesuunnitelmien mukaiset tavoitteet, mutta enemmistö haastattelemistani yrittäjistä ei kertonut saa-neensa hankkeilta tarpeeksi hyötyä omalle yritystoiminnalleen.
Hankkeet olivat onnistuneet lähiruuan käytön lisäämisen informaation levittämisessä. Hyvänä asiana yrittäjät näkivät lähiruuan nostamisen yleiseen keskusteluun sekä yritysrekisterit ja portaalit johon olivat päässeet. Esille nousi myös, että useille yrityksille hankemaailma oli täysin vierasta. Yrittäjät pitäisi ottaa mukaan jo hankkeiden suunnitteluvai-heissa, jolloin hankkeisiin saataisiin yrittäjille tarpeellisia asioita. Hanketoimijoiden tulisi jalkautua enemmän yrittäjien keskuuteen ja tutustua alueen yrityksiin. Hankkeiden tulisi toimia pienemmällä alueella, sillä yrittäjät eivät hyödy laajasti toimivista hankkeista.