Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston ikääntyneet ei-käyttäjät
Hakalahti, Maria (2016)
Hakalahti, Maria
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604074012
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604074012
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston ei-käytön syitä ikääntyneiden asukkaiden keskuudessa. Kohderyhmään kuuluivat kaikki Seinäjoella asuvat yli 65-vuotiaat, jotka eivät olleet käyttäneet kirjastopalveluja viimeisen kahden vuoden aikana. Työn toimeksiantaja oli Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto.
Teoriaosuudessa käsitellään kirjaston käyttäjyyden ja ei-käyttäjyyden käsitteitä sekä aiheesta jo tehtyjä tutkimuksia ja päätelmiä.
Teoriaosassa pohditaan myös ikääntyneitä sekä yleisesti että kirjastonäkökulmasta: keitä ovat ikääntyneet, mitä ovat heidän kirjastopalvelunsa. Lisäksi käsitellään tarkemmin Seinäjoen alueen ikääntyneitä sekä pääkirjaston heille tarjoamien palveluiden nykytilaa.
Tutkimus suoritettiin kyselylomaketutkimuksena. Tutkimusote oli siten kvantitatiivinen. Kyselytutkimuksella selvitettiin muun muassa ei-käyttäjien aiempia kokemuksia ja mielikuvia kirjastosta, heidän mielenkiinnon kohteitaan sekä mahdollisia esteitä kirjastonkäytölle. Vastauksia kyselytutkimukseen tuli 39, joista 33 täytti tutkimukselle asetetut kriteerit.
Yleisimmät syyt kirjaston käyttämättömyydelle olivat vastaajien keskuudessa lukemisharrastuksen puute sekä ajanpuute. Ei-käytöstään huolimatta moni vastaaja oli kiinnostunut kirjaston aineistoista ja tapahtumista. Kiinnostus palveluita kohtaan osoitti sen, että vain harva vastaaja voi perustella käyttämättömyyttään sillä, ettei ole kiinnostunut kirjaston tarjonnasta.
Kirjastoa myös arvostettiin, sillä suuri osa kyselyyn vastanneista piti tärkeänä sitä, että kaupunki tarjoaa asukkailleen kirjastopalveluja. Koska kyselyn vastaajamäärä jäi alhaiseksi, saatuja tuloksia ei voitu yleistää koskemaan kaikkia Seinäjoen ikääntyneitä kirjaston ei-käyttäjiä.
Teoriaosuudessa käsitellään kirjaston käyttäjyyden ja ei-käyttäjyyden käsitteitä sekä aiheesta jo tehtyjä tutkimuksia ja päätelmiä.
Teoriaosassa pohditaan myös ikääntyneitä sekä yleisesti että kirjastonäkökulmasta: keitä ovat ikääntyneet, mitä ovat heidän kirjastopalvelunsa. Lisäksi käsitellään tarkemmin Seinäjoen alueen ikääntyneitä sekä pääkirjaston heille tarjoamien palveluiden nykytilaa.
Tutkimus suoritettiin kyselylomaketutkimuksena. Tutkimusote oli siten kvantitatiivinen. Kyselytutkimuksella selvitettiin muun muassa ei-käyttäjien aiempia kokemuksia ja mielikuvia kirjastosta, heidän mielenkiinnon kohteitaan sekä mahdollisia esteitä kirjastonkäytölle. Vastauksia kyselytutkimukseen tuli 39, joista 33 täytti tutkimukselle asetetut kriteerit.
Yleisimmät syyt kirjaston käyttämättömyydelle olivat vastaajien keskuudessa lukemisharrastuksen puute sekä ajanpuute. Ei-käytöstään huolimatta moni vastaaja oli kiinnostunut kirjaston aineistoista ja tapahtumista. Kiinnostus palveluita kohtaan osoitti sen, että vain harva vastaaja voi perustella käyttämättömyyttään sillä, ettei ole kiinnostunut kirjaston tarjonnasta.
Kirjastoa myös arvostettiin, sillä suuri osa kyselyyn vastanneista piti tärkeänä sitä, että kaupunki tarjoaa asukkailleen kirjastopalveluja. Koska kyselyn vastaajamäärä jäi alhaiseksi, saatuja tuloksia ei voitu yleistää koskemaan kaikkia Seinäjoen ikääntyneitä kirjaston ei-käyttäjiä.