Vasikkakasvattamon lämmitysjärjestelmän suunnittelu uusiutuvia energioita hyödyntäen
Räsänen, Piia (2016)
Räsänen, Piia
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604084038
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604084038
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tehtiin lämmitysjärjestelmien suunnittelua ja mitoitusta pohjoiskarjalaiselle vasikoiden välikasvattamolle. Vertailemalla erilaisia lämmitysratkaisuja ja laskemalla niiden kustannuksia ja takaisinmaksuaikoja, oli tarkoitus vähentää maatilan energiankustannuksia ja parantaa kannattavuutta. Maatilan energiankulutus on vuodessa 54 MWh, josta suurin osa kuluu rakennuksien lämmitykseen, sillä pienille vasikoille on lämpötilasuositus vähintään +12 °C-astetta.
Työn alussa käsitellään erilaisia energiavaihtoehtoja ja käydään aiheeseen liittyvää teoriaa. Maatilan kokonaisenergiankulutuksesta lasketaan lämmitysenergian kulutus ja sen jakautuminen eri kohteille. Työssä mitoitettiin, suunniteltiin ja tehtiin kannattavuusarviot maalämpöratkaisulle sekä puu- ja hakekattilajärjestelmälle sekä vertailtiin niiden hyötyjä keskenään. Maatilat saavat myös 35 % investointitukea uusiutuvia energioita koskeviin energiaratkaisuihin, ja tuen määrä otetaan laskelmissa huomioon.
Hakelämmitysjärjestelmä osoittautui kannattavimmaksi vaihtoehdoksi kohdemaatilalle, vaikka sen investointikustannukset olivat kaikkein kalleimmat. Hakkeen edullinen hinta vaikutti järjestelmän kannattavuuteen eniten. Ilmanvaihto osoittautui suurimmaksi lämpöhäviötekijäksi, joten jatkotutkimuksissa voisi keskittyä ilmanvaihdon lämmöntalteenoton kehittämiseen navettaolosuhteisiin.
Työn alussa käsitellään erilaisia energiavaihtoehtoja ja käydään aiheeseen liittyvää teoriaa. Maatilan kokonaisenergiankulutuksesta lasketaan lämmitysenergian kulutus ja sen jakautuminen eri kohteille. Työssä mitoitettiin, suunniteltiin ja tehtiin kannattavuusarviot maalämpöratkaisulle sekä puu- ja hakekattilajärjestelmälle sekä vertailtiin niiden hyötyjä keskenään. Maatilat saavat myös 35 % investointitukea uusiutuvia energioita koskeviin energiaratkaisuihin, ja tuen määrä otetaan laskelmissa huomioon.
Hakelämmitysjärjestelmä osoittautui kannattavimmaksi vaihtoehdoksi kohdemaatilalle, vaikka sen investointikustannukset olivat kaikkein kalleimmat. Hakkeen edullinen hinta vaikutti järjestelmän kannattavuuteen eniten. Ilmanvaihto osoittautui suurimmaksi lämpöhäviötekijäksi, joten jatkotutkimuksissa voisi keskittyä ilmanvaihdon lämmöntalteenoton kehittämiseen navettaolosuhteisiin.