Sairaanhoitajaopiskelijoiden laskimoverinäytteenoton preanalyyttinen tietotaso
Honka, Johanna (2016)
Honka, Johanna
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604114148
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604114148
Tiivistelmä
Preanalyyttinen vaihe on tärkeä osa laboratoriotutkimusprosessia ja iso osa (55 %) laboratoriotutkimusprosessin virheistä esiintyy sen aikana. Virheet preanalyyttisessa vaiheessa johtavat laadultaan huonoihin näytteisiin ja epäluotettaviin laboratoriotutkimustuloksiin vaarantaen potilasturvallisuuden. Sen vuoksi kaikkien laskimoverinäytteitä ottavien tulisi tuntea preanalytiikka, jotta he voisivat pyrkiä laadukkaaseen, potilaan senhetkistä tilaa parhaiten edustavaan laskimoverinäytteeseen. Tämä on tärkeää, sillä 60–80 % lääketieteellisistä päätöksistä pohjautuu laboratoriotutkimustuloksiin. Jokaisella asiakkaalla on oikeus luotettaviin laboratoriotutkimustuloksiin riippumatta siitä, kuka laskimoverinäytteen on ottanut.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Oulun ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijoiden laskimoverinäytteenoton preanalyyttista tietotasoa. Tavoitteena oli tuottaa hyödynnettävää tietoa, jonka pohjalta hoitotyön koulutusohjelman sisältämää laskimoverinäytteenoton ja preanalytiikan opetusta voisi tarvittaessa kehittää. Tuotettu tieto auttaa bioanalytiikan opettajia sairaanhoitajille suunnatun opetuksen suunnittelussa, sekä kuvastaa opiskelijoiden saaman opetuksen vaikuttavuutta. Opinnäytetyön tilaajana toimi Oulun ammattikorkeakoulun bioanalytiikan koulutusohjelma.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena ja aineisto tutkimukseen kerättiin sähköpostitse opiskelijoille lähetettävällä kyselylomakkeella. Kyselylomake lähetettiin yhteensä 284:lle opintonsa vuosina 2012−2015 aloittaneille, läsnä olevaksi ilmoittautuneille, Oulun ammattikorkeakoulun hoitotyön tutkinto-ohjelman sairaanhoitajaopiskelijoille. Vastausprosentiksi muodostui 31 (88/284). Saatu aineisto käsiteltiin ja analysoitiin ristiintaulukoimalla Webropol-ohjelman avulla. Tulokset ryhmiteltiin alaongelmien mukaan.
Opinnäytetyön tuloksissa oli selvästi nähtävissä, että opiskelijoiden laskimoverinäytteenoton preanalyyttinen tietotaso on hyvä. Epävarmuutta opiskelijoissa aiheuttivat verinäyteputkien vakioitu näytteenottojärjestys ja sen merkitys, laboratoriokohtainen tutkimusohjekirja, asiakkaan ohjaaminen sekä hemolyysia aiheuttavat tekijät. Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että opiskelijoiden saama laskimoverinäytteenotto-opetus kehittää opiskelijoiden laskimoverinäytteenoton preanalyyttista tietotasoa.
Opinnäytetyöllä tuotettiin uutta tietoa sairaanhoitajaopiskelijoiden laskimoverinäytteenoton preanalyyttisesta tietotasosta ja tulokset ovat hyödynnettävissä suunniteltaessa laskimoverinäytteenottoa ja preanalytiikkaa käsittelevää opetusta.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Oulun ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijoiden laskimoverinäytteenoton preanalyyttista tietotasoa. Tavoitteena oli tuottaa hyödynnettävää tietoa, jonka pohjalta hoitotyön koulutusohjelman sisältämää laskimoverinäytteenoton ja preanalytiikan opetusta voisi tarvittaessa kehittää. Tuotettu tieto auttaa bioanalytiikan opettajia sairaanhoitajille suunnatun opetuksen suunnittelussa, sekä kuvastaa opiskelijoiden saaman opetuksen vaikuttavuutta. Opinnäytetyön tilaajana toimi Oulun ammattikorkeakoulun bioanalytiikan koulutusohjelma.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena ja aineisto tutkimukseen kerättiin sähköpostitse opiskelijoille lähetettävällä kyselylomakkeella. Kyselylomake lähetettiin yhteensä 284:lle opintonsa vuosina 2012−2015 aloittaneille, läsnä olevaksi ilmoittautuneille, Oulun ammattikorkeakoulun hoitotyön tutkinto-ohjelman sairaanhoitajaopiskelijoille. Vastausprosentiksi muodostui 31 (88/284). Saatu aineisto käsiteltiin ja analysoitiin ristiintaulukoimalla Webropol-ohjelman avulla. Tulokset ryhmiteltiin alaongelmien mukaan.
Opinnäytetyön tuloksissa oli selvästi nähtävissä, että opiskelijoiden laskimoverinäytteenoton preanalyyttinen tietotaso on hyvä. Epävarmuutta opiskelijoissa aiheuttivat verinäyteputkien vakioitu näytteenottojärjestys ja sen merkitys, laboratoriokohtainen tutkimusohjekirja, asiakkaan ohjaaminen sekä hemolyysia aiheuttavat tekijät. Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että opiskelijoiden saama laskimoverinäytteenotto-opetus kehittää opiskelijoiden laskimoverinäytteenoton preanalyyttista tietotasoa.
Opinnäytetyöllä tuotettiin uutta tietoa sairaanhoitajaopiskelijoiden laskimoverinäytteenoton preanalyyttisesta tietotasosta ja tulokset ovat hyödynnettävissä suunniteltaessa laskimoverinäytteenottoa ja preanalytiikkaa käsittelevää opetusta.