Miksi datajournalismista tulisi (Suomessakin) kiinnostua
Halonen, Eetu (2016)
Halonen, Eetu
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604144346
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604144346
Tiivistelmä
Tämä tutkielma pyrkii perustelemaan, miksi datajournalismista tulisi Suomessakin kiinnostua. Datan analyyttinen käyttäminen journalismin tekemiseen on Suomessa tiettävästi kahden kauppa: vain Yle ja Helsingin Sanomat tekevät datajournalismia rutiininomaisesti. Maailmalla ja erityisesti Yhdysvalloissa datajournalismilla on pitkät perinteet: vastaavia työmenetelmiä on käytetty jo 1800-luvulla osana tutkivaa journalismia. Tuolloin sitä vain ei kutsuttu datajournalismiksi, eikä sitä pitäisi kutsua datajournalismiksi tänäkään päivänä.
Tämän tutkielman tarkoitus on paitsi esittää vahvoja perusteluja, miksi datan käyttämisestä tulisi toimituksissa kiinnostua, myös selittää, miksi koko datajournalismin termistä tulisi luopua. Siinä missä tietokoneavusteinen journalismi on kuulostanut hassulta viimeistään 1990-luvun lopulta lähtien, on datajournalismista puhuminen tänä avoimen datan ja loputtoman informaation aikakautena turhaa. Datan kerääminen, analysoiminen ja esittäminen tulisi olla ihan kaikenlaisen journalismin kulmakivi, eikä eriytynyt journalismin osa-alue. Muun muassa näille väitteille esitetään tämän tutkielman sivuilla perusteluja.
Tutkielmassa käsitellään laajasti datan journalistista käyttämistä koskevaa kirjallisuutta, artikkeleita ja raportteja niin Suomesta kuin muualta maailmalta. Lisäksi on haastateltu datajournalistisia työmenetelmiä vakituisesti käyttäviä toimittajia Suomesta, Ruotsista ja Englannista. Tämän aineiston pohjalta etsitään perusteluja, miksi datan käyttäminen journalismissa kannattaa. Useiden juttuesimerkkien ohella tehdään tarkempi katsaus Miami Heraldin Pulitzerilla palkittuun Hurrikaani Andrew'ta käsittelevään juttuun vuodelta 1992. Se on yhä tänä päivänä, lähes neljännesvuosisata ilmestymisensä jälkeen erinomainen esimerkki data-analyysin ja perinteisen tutkivan journalismin yhdistämisestä.
Lopuksi käsitellään joulukuussa 2015 tehtyä kyselytutkimusta, johon vastasi yhdeksän suomalaista maakuntalehteä. Tutkimuksella kartoitettiin datajournalististen työmenetelmien yleisyyttä maakuntalehdistössä. Tuloksista kävi ilmi, että toimituksissa on selvää kysyntää datajournalismille, mutta taitoa ja aikaa kehittää näitä työmenetelmiä puuttuu.
Tämän tutkielman tarkoitus on paitsi esittää vahvoja perusteluja, miksi datan käyttämisestä tulisi toimituksissa kiinnostua, myös selittää, miksi koko datajournalismin termistä tulisi luopua. Siinä missä tietokoneavusteinen journalismi on kuulostanut hassulta viimeistään 1990-luvun lopulta lähtien, on datajournalismista puhuminen tänä avoimen datan ja loputtoman informaation aikakautena turhaa. Datan kerääminen, analysoiminen ja esittäminen tulisi olla ihan kaikenlaisen journalismin kulmakivi, eikä eriytynyt journalismin osa-alue. Muun muassa näille väitteille esitetään tämän tutkielman sivuilla perusteluja.
Tutkielmassa käsitellään laajasti datan journalistista käyttämistä koskevaa kirjallisuutta, artikkeleita ja raportteja niin Suomesta kuin muualta maailmalta. Lisäksi on haastateltu datajournalistisia työmenetelmiä vakituisesti käyttäviä toimittajia Suomesta, Ruotsista ja Englannista. Tämän aineiston pohjalta etsitään perusteluja, miksi datan käyttäminen journalismissa kannattaa. Useiden juttuesimerkkien ohella tehdään tarkempi katsaus Miami Heraldin Pulitzerilla palkittuun Hurrikaani Andrew'ta käsittelevään juttuun vuodelta 1992. Se on yhä tänä päivänä, lähes neljännesvuosisata ilmestymisensä jälkeen erinomainen esimerkki data-analyysin ja perinteisen tutkivan journalismin yhdistämisestä.
Lopuksi käsitellään joulukuussa 2015 tehtyä kyselytutkimusta, johon vastasi yhdeksän suomalaista maakuntalehteä. Tutkimuksella kartoitettiin datajournalististen työmenetelmien yleisyyttä maakuntalehdistössä. Tuloksista kävi ilmi, että toimituksissa on selvää kysyntää datajournalismille, mutta taitoa ja aikaa kehittää näitä työmenetelmiä puuttuu.