Huoltomaalausten vertailu erilaisilla tartuntapinnoilla
Tamminen, Mikko (2015)
Tamminen, Mikko
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604204664
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604204664
Tiivistelmä
Liikennevirasto ja FSP Finnish Steel Painting Oy tilasivat yhteisenä projektina Isotrol -maalausjärjestelmän tutkimisen siltojen huoltomaalaukseen liittyen. Tutkimus tehtiin suuren huollon kunnossapitovälin suurentamiseksi, jotta kustannuksia saataisiin pienennettyä.
Työssä vertailtiin korroosionestomaalauksia erilaisilla tartuntapinnoilla. Valittuja korroosionestomaalauksia tutkittiin kirjallisuudesta ja vertailtiin niiden toiminnan periaatetta. Testeihin valittuja maalausjärjestelmiä tarkasteltiin tarkemmin. Referenssinä käytettiin Liikenneviraston Silko -ohjeessa määrättyä Tiel 4.9 (epoksi-mastic) –maalausjärjestelmää teräsharjatulla pinnalla.
Työssä perehdyttiin Isotrol –huoltomaalausjärjestelmään, jota vertailtiin referenssiin. Huoltomaalauksessa vanhaa maalia ei poisteta kokonaan, joten tutkimuksissa testattiin Isotrol –maalauksen tartuntaa vanhentuneisiin yleisesti käytettyihin korroosionestomaaleihin. Tartuntaa testattiin ruosteisille St 2- ja Wa 2- esikäsittelyasteisiin puhdistetuille sekä alkydi- ja lyijymönjämaalatuille testilevyille.
Tartunta- ja rasitustestit suoritettiin standardin SFS-EN ISO 12944 mukaisesti. Irtivetokokeen märkätartunta- ja kondensaatiotestien aikamääreet muodostuivat rasitusluokan C5-M(M) mukaisesti. Neutraali suolasumutesti suoritettiin C5-M(H) –rasitusluokan mukaisesti. Rasituksia tarkasteltiin myös C3-H rasitusluokan mukaan.
Referenssilevyjen tulokset olivat rasitukseen tuleville maalausjärjestelmille selvästi hyväksyttävät. Suolasumu- ja viiltokoetestien tulokset olivat moitteettomat.
Isotrol –maalausjärjestelmän tarttuvuus alustaan ilman rasitusta sekä altistettuna kondensaatio –olosuhteille olivat riittävät. Murtuma tapahtui pääosin pohjamaalin koheesiona. Suolasumutestin korroosioympäristö oli kuitenkin liikaa Isotrol :n ominaisuuksille. Rasituksen jälkeen maali irtosi jopa 1,5 cm keinotekoisen viillon ympäriltä.
Tuloksista tutkittiin Isotrol –maalausjärjestelmän soveltuvuutta standardin SFS-EN ISO 12944 mukaisiin rasituksiin. Pääteltiin että maalausjärjestelmä ei sovellu rasituksiin meneviin käyttökohteisiin.
Työssä vertailtiin korroosionestomaalauksia erilaisilla tartuntapinnoilla. Valittuja korroosionestomaalauksia tutkittiin kirjallisuudesta ja vertailtiin niiden toiminnan periaatetta. Testeihin valittuja maalausjärjestelmiä tarkasteltiin tarkemmin. Referenssinä käytettiin Liikenneviraston Silko -ohjeessa määrättyä Tiel 4.9 (epoksi-mastic) –maalausjärjestelmää teräsharjatulla pinnalla.
Työssä perehdyttiin Isotrol –huoltomaalausjärjestelmään, jota vertailtiin referenssiin. Huoltomaalauksessa vanhaa maalia ei poisteta kokonaan, joten tutkimuksissa testattiin Isotrol –maalauksen tartuntaa vanhentuneisiin yleisesti käytettyihin korroosionestomaaleihin. Tartuntaa testattiin ruosteisille St 2- ja Wa 2- esikäsittelyasteisiin puhdistetuille sekä alkydi- ja lyijymönjämaalatuille testilevyille.
Tartunta- ja rasitustestit suoritettiin standardin SFS-EN ISO 12944 mukaisesti. Irtivetokokeen märkätartunta- ja kondensaatiotestien aikamääreet muodostuivat rasitusluokan C5-M(M) mukaisesti. Neutraali suolasumutesti suoritettiin C5-M(H) –rasitusluokan mukaisesti. Rasituksia tarkasteltiin myös C3-H rasitusluokan mukaan.
Referenssilevyjen tulokset olivat rasitukseen tuleville maalausjärjestelmille selvästi hyväksyttävät. Suolasumu- ja viiltokoetestien tulokset olivat moitteettomat.
Isotrol –maalausjärjestelmän tarttuvuus alustaan ilman rasitusta sekä altistettuna kondensaatio –olosuhteille olivat riittävät. Murtuma tapahtui pääosin pohjamaalin koheesiona. Suolasumutestin korroosioympäristö oli kuitenkin liikaa Isotrol :n ominaisuuksille. Rasituksen jälkeen maali irtosi jopa 1,5 cm keinotekoisen viillon ympäriltä.
Tuloksista tutkittiin Isotrol –maalausjärjestelmän soveltuvuutta standardin SFS-EN ISO 12944 mukaisiin rasituksiin. Pääteltiin että maalausjärjestelmä ei sovellu rasituksiin meneviin käyttökohteisiin.