Heatset-painovärin liuottimen haihtumisen tutkiminen
Lehto, Lauri (2009)
Lehto, Lauri
Saimaan ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912147838
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912147838
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on osa TEKESin rahoittamaa ”Heatset-offsetpainatuksen kuivatusolosuhteiden hallinta” tavoitetutkimushanketta. Työssä keskitytään heatset-painoväreihin ja erityisesti sen sisältämän liuottimen käyttäytymiseen kuivatustilanteessa
Työn laboratoriokokeissa yhtenä tavoitteena oli saada tislaamalla mustan heatset-painovärin liuotin höyrystymään ja tehdä jatkotutkimuksia liuottimelle. Lisäksi tuli etsiä jokin hiilivetyliuotin ja tehdä liuottimella ja vedellä tislauskoe, jossa seurattiin liuottimen ja veden tislautumista. Liuottimella ja vedellä kastellulle paperille tehtiin lisäksi kuivauskoe, jossa paperin lämpötilaa ja massanmuutosta mitattiin kuumennuksen aikana. Valitulle liuottimelle laskettiin teoreettinen höyrynosapainekäyrä.
Tutkimusmenetelminä käytettiin laboratorio tislausta, kemikaalien liukoisuuskokeita, tiheyden määrittämistä ja FTIR-spektrometriaa. Kokeet tehtiin Saimaan ammattikorkeakoulun paperilaboratoriossa kevään 2009 ja syksyn 2009 aikana.
Tislauskokeiden perusteella voidaan todeta, että liuottimen höyrystäminen kuivaustilanteessa, ilman veden höyrystymistä on mahdotonta. Kokeissa vesi ja liuotin tislautuivat ideaalisti, jolloin vesi höyrystyi ennen liuotinta. Kuivauskokeessa paperin lämpötila jäi kuumennuksen aikana sitä alhaisemmaksi, mitä enemmän kasteluvesi sisälsi liuotinta.
Kuivauskoneella oleviin ongelmiin kuten kuplimiseen voidaan vaikuttaa liuottimen valinnalla ja oikealla kuivausolosuhteilla. Liuottimen, pigmentin, sideaineen ja veden vuorovaikutus on haastava tutkimuskohde.
Työn laboratoriokokeissa yhtenä tavoitteena oli saada tislaamalla mustan heatset-painovärin liuotin höyrystymään ja tehdä jatkotutkimuksia liuottimelle. Lisäksi tuli etsiä jokin hiilivetyliuotin ja tehdä liuottimella ja vedellä tislauskoe, jossa seurattiin liuottimen ja veden tislautumista. Liuottimella ja vedellä kastellulle paperille tehtiin lisäksi kuivauskoe, jossa paperin lämpötilaa ja massanmuutosta mitattiin kuumennuksen aikana. Valitulle liuottimelle laskettiin teoreettinen höyrynosapainekäyrä.
Tutkimusmenetelminä käytettiin laboratorio tislausta, kemikaalien liukoisuuskokeita, tiheyden määrittämistä ja FTIR-spektrometriaa. Kokeet tehtiin Saimaan ammattikorkeakoulun paperilaboratoriossa kevään 2009 ja syksyn 2009 aikana.
Tislauskokeiden perusteella voidaan todeta, että liuottimen höyrystäminen kuivaustilanteessa, ilman veden höyrystymistä on mahdotonta. Kokeissa vesi ja liuotin tislautuivat ideaalisti, jolloin vesi höyrystyi ennen liuotinta. Kuivauskokeessa paperin lämpötila jäi kuumennuksen aikana sitä alhaisemmaksi, mitä enemmän kasteluvesi sisälsi liuotinta.
Kuivauskoneella oleviin ongelmiin kuten kuplimiseen voidaan vaikuttaa liuottimen valinnalla ja oikealla kuivausolosuhteilla. Liuottimen, pigmentin, sideaineen ja veden vuorovaikutus on haastava tutkimuskohde.