Tanssikasvatus luokanopettajan työkaluna: Opettajien kokemuksia opettajuudesta ja tanssikasvatuksesta
Kajaala, Johanna (2016)
Kajaala, Johanna
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604295639
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604295639
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tutkimustehtävänä on kuvata, analysoida ja tulkita sitä, miten tanssikasvatus voi palvella lapsen kokonaisvaltaista kehitystä, millä tavoin tanssikasvatusta voidaan hyödyntää alakoulun perusopetuksessa ja mitä tanssinopettaja-luokanopettajat kokevat tanssinopettajuutensa ja tanssikasvatuksen antavan luokanopettajuudelle ja perusopetukselle.
Tutkimukseni alkuosa muodostuu teoriasta, jossa määrittelen tanssikasvatuksen roolia tanssinopetuksessa ja perusopetuksessa sekä etsin perusteita ja keinoja tanssikasvatuksen käyttämiselle perusopetuksessa. Tutkimuksen loppuosassa perehdyn empiiriessti fenomenolgisesta lähestymistavasta käsin tanssinopettaja-luokanopettajien kokemuksiin opettajuudesta ja tanssikasvatuksesta osana perusopetusta. Empiirisessä osassa tutkin kyselyn avulla peruskoulun opettajien kokemuksia luokanopettajuuden ja tanssinopettajuuden suhteesta sekä tanssikasvatuksen mahdollisuuksista osana perusopetusta.
Tutkimusotteeni on fenomenologinen. Merleau-Pontyn kehonfenomenologia, jossa keho nähdään inhimillisen olemisen perustana ja kaiken tekemisen lähtökohtana, toimii viitekehyksenä tutkimukselleni. Sitä tukee subjektiivista tiedonkäsitystä ja oppimisen henkilökohtaisia merkityksiä korostava konstruktivistinen oppimiskäsitys. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2004) tarjoaa monia mahdollisuuksia integroida tanssikasvatusta muihin oppiaineisiin.
Tutkimuksen perusteella tanssikasvatus voi toimia lapsen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen tukena, vahvistaa itsetuntoa ja edistää oppimista. Taito- ja taideaineiden määrän lisääminen opetukseen palvelee yhä huonovointisempia oppilaita tarjoamalla tietotulvan keskellä hengähdystauon: ajan ja paikan tutustua itseensä, muihin ja maailmaan myös kehollisen kokemisen ja aistielämysten kautta. Opettajien kokemukset konkretisoivat tutkimuksen teoriaosaa. Kokemukset kategorisoituvat opettajuuden, opetustyön raamien ja kokonaisvaltaisen kasvatuksen teemoihin. Opettajien kokemukset tanssikasvatuksen mahdollisuuksista tukea oppilaan motivaatiota, oppimista ja ennen kaikkea kokonaisvaltaista kehitystä olivat selkeät ja yksimieliset. Vahvasta ammattitaidosta pystyy ammentamaan molempiin ammatteihin. Vaikka työolosuhteet eroavat toisistaan, ollaan sekä tanssin- että perusopetuksessa pohjimmiltaan saman asian, kokonaisvaltaisen kasvatuksen, äärellä.
Tutkimukseni alkuosa muodostuu teoriasta, jossa määrittelen tanssikasvatuksen roolia tanssinopetuksessa ja perusopetuksessa sekä etsin perusteita ja keinoja tanssikasvatuksen käyttämiselle perusopetuksessa. Tutkimuksen loppuosassa perehdyn empiiriessti fenomenolgisesta lähestymistavasta käsin tanssinopettaja-luokanopettajien kokemuksiin opettajuudesta ja tanssikasvatuksesta osana perusopetusta. Empiirisessä osassa tutkin kyselyn avulla peruskoulun opettajien kokemuksia luokanopettajuuden ja tanssinopettajuuden suhteesta sekä tanssikasvatuksen mahdollisuuksista osana perusopetusta.
Tutkimusotteeni on fenomenologinen. Merleau-Pontyn kehonfenomenologia, jossa keho nähdään inhimillisen olemisen perustana ja kaiken tekemisen lähtökohtana, toimii viitekehyksenä tutkimukselleni. Sitä tukee subjektiivista tiedonkäsitystä ja oppimisen henkilökohtaisia merkityksiä korostava konstruktivistinen oppimiskäsitys. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2004) tarjoaa monia mahdollisuuksia integroida tanssikasvatusta muihin oppiaineisiin.
Tutkimuksen perusteella tanssikasvatus voi toimia lapsen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen tukena, vahvistaa itsetuntoa ja edistää oppimista. Taito- ja taideaineiden määrän lisääminen opetukseen palvelee yhä huonovointisempia oppilaita tarjoamalla tietotulvan keskellä hengähdystauon: ajan ja paikan tutustua itseensä, muihin ja maailmaan myös kehollisen kokemisen ja aistielämysten kautta. Opettajien kokemukset konkretisoivat tutkimuksen teoriaosaa. Kokemukset kategorisoituvat opettajuuden, opetustyön raamien ja kokonaisvaltaisen kasvatuksen teemoihin. Opettajien kokemukset tanssikasvatuksen mahdollisuuksista tukea oppilaan motivaatiota, oppimista ja ennen kaikkea kokonaisvaltaista kehitystä olivat selkeät ja yksimieliset. Vahvasta ammattitaidosta pystyy ammentamaan molempiin ammatteihin. Vaikka työolosuhteet eroavat toisistaan, ollaan sekä tanssin- että perusopetuksessa pohjimmiltaan saman asian, kokonaisvaltaisen kasvatuksen, äärellä.