Laidunnussuunnitelma emolehmätilalle
Saastamoinen, Johanna (2016)
Lataukset:
Saastamoinen, Johanna
Savonia-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605035927
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605035927
Tiivistelmä
Laiduntaminen kuuluu naudan lajityypilliseen käyttäytymiseen ja emolehmät käyttävät laiduntamiseen 4—14 tuntia päivässä. Laidunnurmiin tulisi valita maittavia sekä tallauksenkestäviä lajeja, jotta emolehmien laidun-taminen olisi tehokasta. Tehokkaalla laiduntamisella emolehmät saavat ravinto-aineita tuotantoonsa, joka muuttuu vasikan kautta naudanlihantuotantoon. Nurmissa hyödynnetään kahden tai useamman kasvilajin seoksia kuten nurmiheiniä tai nurmipalkokasveja. Seoskasvustoilla laidunnurmista saadaan satoisampia ja kestävämpiä.
Opinnäytetyössäni käsittelen laiduntamiseen liittyviä toimenpiteitä, kuten nurmen perustaminen ja laidunnur-missa käytettävien nurmiheinien sekä nurmipalkokasvien ominaisuuksia. Opinnäytetyöni on saatu toimeksian-tona emolehmätilalta ja työn tavoitteena on kehittää tilan laidunten viljelykiertoa ja suunnitella tilalle ainakin yksi esimerkki laidunkierron toteuttamisesta viljelykierrosta eläinkiertoon.
Tämän opinnäytetyön lopputuotoksena syntynyt laidunussuunnitelma on tilakohtainen ja pohjautuu eläinmää-rään, eläinten tuotosvaihe ja ikä huomioiden, käytettävään laidunalaan, laidunnurmessa käyettäviin kasvilajei-hin ja laidunnustapaan. Eläimet jaettiin kolmeen eri ryhmään poikimakausien ja iän mukaan. Eläinryhmiä kier-rätetään laidunlohkoilla lohkolaidunnus tekniikkaa käyttäen ja laidunkausi voidaaan kevätpoikivien emolehmien kohdalla päättää yksivuotiseen vihantaviljakasvustoon. Syyspoikivien hyväkuntoisten emolehmien kohdalla voidaan hyödyntää perinnebiotooppilohkoja, jotka eivät ole niin energiarikkaita kasvustoltaan. Perinnebiotoop-peja hyödynnetään myös siirtolohkoina, koska sijaitsevat pääosin laidunlohkojen välissä. Nuoret hiehot laidun-tavat omilla lohkoillaan, jotta siitosonnit eivät pääse astumaan nuorta karjaa.
Laitumien viljelykiertoa tarkastellaan viiden vuoden rytmissä ja nurmien uusimisen määrittää laidunnurmen ikä vuosina tai kasvuston kunto edellisestä vuodelta. Laidunnurmet voidaan uusia käyttämällä täydennyskylvöä jolloin työvaiheita jää pois, joka helpottaa tilan työtaakkaa. Laidunnurmissa käytetään useampaa nurmi-heinäseosta, joita on täydennetty palkokasveilla. Nurmiheinäseosesimerkkejä on useampi, niitä voidaan vuosit-tain vaihdella palkokasvien kanssa eri lohkoille. Joka vuodelle pyritään pitämään nurmen uusiminen viljelykier-rossa mukana, jotta lohko voidaan viljellä vihantaviljaan. Kevätpoikiva ryhmä voidaan laiduntaa vihantavilja-lohkolla laidunkauden lopussa, kun muun kasvuston kunto on jo heikentynyt.
Opinnäytetyössäni käsittelen laiduntamiseen liittyviä toimenpiteitä, kuten nurmen perustaminen ja laidunnur-missa käytettävien nurmiheinien sekä nurmipalkokasvien ominaisuuksia. Opinnäytetyöni on saatu toimeksian-tona emolehmätilalta ja työn tavoitteena on kehittää tilan laidunten viljelykiertoa ja suunnitella tilalle ainakin yksi esimerkki laidunkierron toteuttamisesta viljelykierrosta eläinkiertoon.
Tämän opinnäytetyön lopputuotoksena syntynyt laidunussuunnitelma on tilakohtainen ja pohjautuu eläinmää-rään, eläinten tuotosvaihe ja ikä huomioiden, käytettävään laidunalaan, laidunnurmessa käyettäviin kasvilajei-hin ja laidunnustapaan. Eläimet jaettiin kolmeen eri ryhmään poikimakausien ja iän mukaan. Eläinryhmiä kier-rätetään laidunlohkoilla lohkolaidunnus tekniikkaa käyttäen ja laidunkausi voidaaan kevätpoikivien emolehmien kohdalla päättää yksivuotiseen vihantaviljakasvustoon. Syyspoikivien hyväkuntoisten emolehmien kohdalla voidaan hyödyntää perinnebiotooppilohkoja, jotka eivät ole niin energiarikkaita kasvustoltaan. Perinnebiotoop-peja hyödynnetään myös siirtolohkoina, koska sijaitsevat pääosin laidunlohkojen välissä. Nuoret hiehot laidun-tavat omilla lohkoillaan, jotta siitosonnit eivät pääse astumaan nuorta karjaa.
Laitumien viljelykiertoa tarkastellaan viiden vuoden rytmissä ja nurmien uusimisen määrittää laidunnurmen ikä vuosina tai kasvuston kunto edellisestä vuodelta. Laidunnurmet voidaan uusia käyttämällä täydennyskylvöä jolloin työvaiheita jää pois, joka helpottaa tilan työtaakkaa. Laidunnurmissa käytetään useampaa nurmi-heinäseosta, joita on täydennetty palkokasveilla. Nurmiheinäseosesimerkkejä on useampi, niitä voidaan vuosit-tain vaihdella palkokasvien kanssa eri lohkoille. Joka vuodelle pyritään pitämään nurmen uusiminen viljelykier-rossa mukana, jotta lohko voidaan viljellä vihantaviljaan. Kevätpoikiva ryhmä voidaan laiduntaa vihantavilja-lohkolla laidunkauden lopussa, kun muun kasvuston kunto on jo heikentynyt.