Sydän murusina ja mieli myllerryksessä – mikä auttaa läheissijoitettua nuorta selviy-tymään alkuvaiheen arjesta?
Blå, Minna; Lehtonen, Hannamari (2016)
Blå, Minna
Lehtonen, Hannamari
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605046187
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605046187
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitetään, mikä auttaa läheissijoitettua nuorta selviytymään alkuvaiheen arjesta. Työssä kartoitettiin nuorten tarpeita, kokemuksia ja ehdotuksia siitä, kuinka sopeutumista uuteen perheeseen voidaan tukea. Työelämäkumppanina toimi Pesäpuu ry, joka tuottaa koulutusta ja tekee kehittämistyötä lastensuojelutyön tarpeisiin.
Opinnäytetyön menetelmä oli kvalitatiivinen ja se toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Aineisto koostui kolmen läheissijoitetun nuoren haastattelusta. Analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Teoreettisen viitekehyksen opinnäytetyöhön muodostavat osallisuus ja elämänhallinta. Osallisuus on nuoren itsensä kokemaa tunnetta tulla kuulluksi ja kohdatuksi sekä mahdollisuutta vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin sijoitusprosessin aikana. Elämänhallinta on nuoren pyrkimystä toteuttaa itseään ja vaikuttaa omilla valinnoillaan omaan elämäänsä ja tulevaisuutensa voimavarojensa mukaan.
Opinnäytetyön tulosten perusteella nuoren alkuvaiheen sopeutumista tukee nuoren ja sosiaalityöntekijän avoin ja luottamuksellinen suhde, jossa sosiaalityöntekijän rooli aktiivisena toimijana korostuu. Nuoren sopeutumista tukee myös sijoitus entuudestaan tuttuun ja läheiseen perheeseen. Nuoren alkuvaiheen selviytymistä ja osallisuuden kokemusta vahvistaa ainakin yhden kuuntelevan aikuisen läsnäolo elämässä. Lisäksi sijoitusprosessissa osallisuuden kokemusta vahvistaa nuoren mielipiteen huomioonottaminen ja kuulluksi tuleminen. Nuoren tärkeimpiä omia sopeutumiskeinoja muutokseen ovat mahdollisuus itsensä toteuttamiseen harrastusten kautta, yhteydenpito itselle tärkeisiin ihmisiin sekä hänelle tarjotun tuen vastaanottaminen.
Nuoren osallisuuden kokemiseen vaikuttaa oleellisesti siis aikuisten tapa kohdata ja kuunnella nuorta. Nuoren oman sosiaalityöntekijän rooli on ratkaiseva. Tarjottujen tukitoimien tulee olla oikea-aikaisia ja riittäviä, eivätkä taloudelliset resurssit saa rajoittaa tukitoimien saamista. Opinnäytetyön tuomaa tietoa voi suoraan hyödyntää Pesäpuu ry:n tekemässä kehittämistyössä.
Opinnäytetyön menetelmä oli kvalitatiivinen ja se toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Aineisto koostui kolmen läheissijoitetun nuoren haastattelusta. Analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Teoreettisen viitekehyksen opinnäytetyöhön muodostavat osallisuus ja elämänhallinta. Osallisuus on nuoren itsensä kokemaa tunnetta tulla kuulluksi ja kohdatuksi sekä mahdollisuutta vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin sijoitusprosessin aikana. Elämänhallinta on nuoren pyrkimystä toteuttaa itseään ja vaikuttaa omilla valinnoillaan omaan elämäänsä ja tulevaisuutensa voimavarojensa mukaan.
Opinnäytetyön tulosten perusteella nuoren alkuvaiheen sopeutumista tukee nuoren ja sosiaalityöntekijän avoin ja luottamuksellinen suhde, jossa sosiaalityöntekijän rooli aktiivisena toimijana korostuu. Nuoren sopeutumista tukee myös sijoitus entuudestaan tuttuun ja läheiseen perheeseen. Nuoren alkuvaiheen selviytymistä ja osallisuuden kokemusta vahvistaa ainakin yhden kuuntelevan aikuisen läsnäolo elämässä. Lisäksi sijoitusprosessissa osallisuuden kokemusta vahvistaa nuoren mielipiteen huomioonottaminen ja kuulluksi tuleminen. Nuoren tärkeimpiä omia sopeutumiskeinoja muutokseen ovat mahdollisuus itsensä toteuttamiseen harrastusten kautta, yhteydenpito itselle tärkeisiin ihmisiin sekä hänelle tarjotun tuen vastaanottaminen.
Nuoren osallisuuden kokemiseen vaikuttaa oleellisesti siis aikuisten tapa kohdata ja kuunnella nuorta. Nuoren oman sosiaalityöntekijän rooli on ratkaiseva. Tarjottujen tukitoimien tulee olla oikea-aikaisia ja riittäviä, eivätkä taloudelliset resurssit saa rajoittaa tukitoimien saamista. Opinnäytetyön tuomaa tietoa voi suoraan hyödyntää Pesäpuu ry:n tekemässä kehittämistyössä.