Akutvårdarnas upplevda utmaningar i den verbala kommunikationen mellan akutvårdarna och personalen på nödcentralen : En kvalitativ intervjustudie
Fagerstedt, Karl (2016)
Fagerstedt, Karl
Yrkeshögskolan Arcada
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605046174
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605046174
Tiivistelmä
Tämän työn toimeksiantaja on Itä-Uudenmaan pelastuslaitos ja haastateltavina toimivat pelastuslaitoksen ensihoitajat. Työn tarkoitus oli saada esille haasteet ensihoidon ja hätäkeskuksen välisessä kommunikaatiossa, ensihoitajien näkökulmasta sekä mitä ratkaisumalleja ensihoitajilla oli. Tavoite oli että työn tuloksia voidaan käyttää ensihoitajien ja hätäkeskuksen välisen kommunikaation parantamiseen. Kysymyksenasettelut olivat 1) Mitkä ovat ensihoitajien kokemat haasteet ensihoitajien ja hätäkeskuksen välisessä verbaalisessa kommunikaatiossa? ja 2) Mitä ratkaisumalleja ensihoitajilla on? Kommunikaa-tio, joka määriteltiin ”viestin siirtämisenä” (Fiske, 1997), toimi teoreettisena viitekehyk-senä. Ensihoitajien työ kuvailtiin tasapainoiluksi valmistelemattoman ja valmistautuneen välillä (Sundström & Dahlberg, 2012). Mitä alempi varausaste tehtävällä on, niin sitä isompi riski on että todellisuus on toinen kuin mitä hätäkeskus on antanut ymmärtää (Ek, Edström, Toutin, & Svedlund, 2013). Ongelmia kommunikaatiossa ei aina tiedosteta kommunikaatio-ongelmiksi (Dalto, Weir, & Thomas, 2013). Työhön köytettiin kvalitatiivista menetelmää. Tiedonkeruumenetelmäksi valittiin osittain strukturoitu avoin yksilöllinen haastattelu. Analyysimenetelmänä käytettiin lausetiivistelyä. Tulokset osoittivat että kommunikaatio toimii pääasiassa hyvin. Määrä tietoa minkä ensihoitajat saavat tehtävään liittyen on vähentynyt. Osa haastateltavista oli sitä mieltä että heillä olisi käyttöä enemmälle tiedolle, toiset taas olivat sitä mieltä että he pärjäävät ja tarpeen mukaan kysyvät lisätietoja. Parempi mahdollisuus antaa ja saada palautetta, selkeimpiä ohjeita milloin mitäkin radiokanavaa tulee käyttää ja kenet niillä tavoittaa, enemmän yhteistyötä ensihoidon ja hätäkeskuksen välillä sekä mahdollisuus tutustua toisen osapuolen työtehtäviin mainittiin parannusehdotuksina.