Espoon Liikunta- ja nuorisopalveluiden Työhyvinvointisuunnitelma
Taipale, Nina (2016)
Taipale, Nina
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605096688
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605096688
Tiivistelmä
Työelämässä tapahtuu jatkuvasti muutosta, johon organisaatioiden on kyettävä reagoimaan.
Niiden on pystyttävä tunnistamaan ne tekijät, jotka pitävät ne kilpailukykyisinä tulevaisuudessakin. Työhyvinvoinnista huolehtiminen onkin noussut viime aikojen keskusteluissa suureen rooliin ja on alettu ymmärtää sen tärkeys myös organisaation kilpailukykytekijänä. Tulevaisuudessa onnistujia ovatkin ne, jotka ovat onnistuneet pitämään työntekijänsä motivoituneina ja innovatiivisina sekä ne, jotka ovat onnistuneet rekrytoimaan uutta osaavaa henkilökuntaa. Tämä vaatiikin uudenlaista ja rohkeaa johtamista sekä johtamisosaamista.
Tästä lähtökohdasta johtuen, myös tässä opinnäytetyön raportissa työhyvinvointia käsitellään johtamisen ja erityisesti työhyvinvoinnin johtamisen näkökulmista. Tämän kehittämistyön tavoitteena oli laatia kerättyyn tietoon perustuva Työhyvinvointisuunnitelma Espoon kaupungin Liikunta- ja nuorisopalveluiden tulosyksikölle.
Tarkoituksena oli viedä läpi kehittämisprojekti, jonka matkan varrella kerätään tietoa eri näkökulmista sekä osallistetaan eri henkilöstöryhmiä keskusteluun työhyvinvoinnin kehittämistarpeista Liikunta- ja nuorisopalveluissa. Työhyvinvointisuunnitelman laadintaprojekti koostui neljästä päävaiheesta: alkukartoitukset, johdon linjaukset, suunnitelman laatiminen sekä suunnitelman toteutus ja jalkautus. Alkukartoitusten
keskeisimpinä tiedon lähteinä toimivat Työterveyslaitoksen Espoon kaupungissa
teettämä Kunta 10 - henkilöstötutkimus sekä liikunta- ja nuorisopalveluiden johtamisen ja
esimiestyön kysely. Lisäksi henkilöstöltä tietoa kerättiin strategiatyön yhteydessä käydyllä ”
osallistamisen aallolla”.
Projektin lopputuloksena syntyi työhyvinvointisuunnitelma, joka sisältää työhyvinvoinnin johtamisen tueksi laaditun työhyvinvoinnin tuloskortin, johtamisen sopimuksen sekä työyhteisöiden työkaluiksi tarkoitetut perehdyttämissuunnitelma- sekä työhyvinvointisuunnitelma - lomakkeet. Lisäksi suunnitelmassa on kuvattu yhteinen toimintatapa työhyvinvoinnin toteuttamisen osalta liikunta- ja nuorisopalveluissa. Työkalujen ja toimintatavan lisäksi suunnitelmaan on kirjattu ajatus työhyvinvoinnin arjen toteuttamisesta Reilu meininki - teemalla.
Yhtä ainoaa oikeaa tapaa koostaa työhyvinvointisuunnitelma ei ole olemassa, vaan se tulisi
aina pohjautua organisaation tarpeisiin ja itsensä asettamiin strategisin tavoitteisiin. Myös
liikunta- ja nuorisopalveluille nyt laadittu työhyvinvointisuunnitelma on ensimmäinen askel
kohti kokonaisvaltaista työhyvinvoinnin johtamista ja toteuttamista. Nyt laaditut työkalut ja
suunniteltu toimintatapa ei kuitenkaan vielä yksin takaa asioiden etenemistä. Jatkossa tarvitaan yhteistä halua sitoutua työhyvinvoinnin edistämiseen ja jokaisen panosta myös arjen arvostavassa kohtaamisessa. Lähtökohtana se, että jokainen työntekijä tuntee työnsä merkitykselliseksi, on motivoinut sekä tuntee hallitsevansa työnsä jotta arki sujuu
Niiden on pystyttävä tunnistamaan ne tekijät, jotka pitävät ne kilpailukykyisinä tulevaisuudessakin. Työhyvinvoinnista huolehtiminen onkin noussut viime aikojen keskusteluissa suureen rooliin ja on alettu ymmärtää sen tärkeys myös organisaation kilpailukykytekijänä. Tulevaisuudessa onnistujia ovatkin ne, jotka ovat onnistuneet pitämään työntekijänsä motivoituneina ja innovatiivisina sekä ne, jotka ovat onnistuneet rekrytoimaan uutta osaavaa henkilökuntaa. Tämä vaatiikin uudenlaista ja rohkeaa johtamista sekä johtamisosaamista.
Tästä lähtökohdasta johtuen, myös tässä opinnäytetyön raportissa työhyvinvointia käsitellään johtamisen ja erityisesti työhyvinvoinnin johtamisen näkökulmista. Tämän kehittämistyön tavoitteena oli laatia kerättyyn tietoon perustuva Työhyvinvointisuunnitelma Espoon kaupungin Liikunta- ja nuorisopalveluiden tulosyksikölle.
Tarkoituksena oli viedä läpi kehittämisprojekti, jonka matkan varrella kerätään tietoa eri näkökulmista sekä osallistetaan eri henkilöstöryhmiä keskusteluun työhyvinvoinnin kehittämistarpeista Liikunta- ja nuorisopalveluissa. Työhyvinvointisuunnitelman laadintaprojekti koostui neljästä päävaiheesta: alkukartoitukset, johdon linjaukset, suunnitelman laatiminen sekä suunnitelman toteutus ja jalkautus. Alkukartoitusten
keskeisimpinä tiedon lähteinä toimivat Työterveyslaitoksen Espoon kaupungissa
teettämä Kunta 10 - henkilöstötutkimus sekä liikunta- ja nuorisopalveluiden johtamisen ja
esimiestyön kysely. Lisäksi henkilöstöltä tietoa kerättiin strategiatyön yhteydessä käydyllä ”
osallistamisen aallolla”.
Projektin lopputuloksena syntyi työhyvinvointisuunnitelma, joka sisältää työhyvinvoinnin johtamisen tueksi laaditun työhyvinvoinnin tuloskortin, johtamisen sopimuksen sekä työyhteisöiden työkaluiksi tarkoitetut perehdyttämissuunnitelma- sekä työhyvinvointisuunnitelma - lomakkeet. Lisäksi suunnitelmassa on kuvattu yhteinen toimintatapa työhyvinvoinnin toteuttamisen osalta liikunta- ja nuorisopalveluissa. Työkalujen ja toimintatavan lisäksi suunnitelmaan on kirjattu ajatus työhyvinvoinnin arjen toteuttamisesta Reilu meininki - teemalla.
Yhtä ainoaa oikeaa tapaa koostaa työhyvinvointisuunnitelma ei ole olemassa, vaan se tulisi
aina pohjautua organisaation tarpeisiin ja itsensä asettamiin strategisin tavoitteisiin. Myös
liikunta- ja nuorisopalveluille nyt laadittu työhyvinvointisuunnitelma on ensimmäinen askel
kohti kokonaisvaltaista työhyvinvoinnin johtamista ja toteuttamista. Nyt laaditut työkalut ja
suunniteltu toimintatapa ei kuitenkaan vielä yksin takaa asioiden etenemistä. Jatkossa tarvitaan yhteistä halua sitoutua työhyvinvoinnin edistämiseen ja jokaisen panosta myös arjen arvostavassa kohtaamisessa. Lähtökohtana se, että jokainen työntekijä tuntee työnsä merkitykselliseksi, on motivoinut sekä tuntee hallitsevansa työnsä jotta arki sujuu