Saako satu sisään tulla? : lasten osallisuuden mahdollistaminen sadutusmenetelmän avulla
Kohonen, Minna (2016)
Kohonen, Minna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605056303
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605056303
Tiivistelmä
Tämän monimuotoisen opinnäytetyön tavoitteena on tukea lapsen osallisuutta varhaiskasvatuksessa sadutusmenetelmän avulla. Teoreettisena viitekehyksenä on lapsen osallisuus. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyönä espoolaisessa päiväkodissa. Integroidussa ryhmässä on 12 lasta ja iältään he ovat kolmesta kuuteen vuotiaita. Sadutus on lasten osallisuutta tukeva menetelmä ja siinä saadaan lapsen ääni kuuluviin.
Sadutin integroidun ryhmän lapsia lokakuusta 2015 tammikuuhun 2016 saakka. Satuja tehtiin yhteensä 70 kpl. Tutkimuksellisena menetelmänä käytin osallistuvaa havainnointia. Saduttamisen aikana käytin puolistrukturoitua havainnointilomaketta. Havainnoin sitä, jännittääkö lapsi, kuinka paljon hän tarvitsee rohkaisua sadutuksessa ja osaako hän itsenäisesti viedä tarinaa eteenpäin. Lisäksi kirjasin ylös lasten äännähdyksiä, eleitä, ilmeitä ja liikkumista tilanteessa. Jokaisen sadutuksen jälkeen kysyin lapsilta palautetta ja mielipiteitä saduttamisesta. Kerrotuista saduista tehtiin jokaiselle lapselle oma satukirja ja lapset kuvittivat myös satukirjansa. Satukirjat tekivät näkyväksi lasten ajatuksia muille lapsille, vanhemmille ja kasvattajille.
Satukirjaprojektia arvioidessani totean sadutuksen lisänneen lasten osallisuuden tunnetta. Ujot ja hiljaisemmat lapset rohkaistuivat kertomaan omia satujaan. Lapset, joilla on vaikeitakin kielellisiä ja kehityksellisiä haasteita, pääsivät myös osallistumaan sadutukseen siinä missä muutkin lapset. Heidän kanssaan sadutuksessa käytettiin tukena kuvakommunikaatiokansiota, PCS-kuvia, tukiviittomia ja Dublo eläimiä. Tärkeää oli se, että kaikki pääsivät mukaan tasa-arvoisesti ja saivat kokea itsensä yhtä arvokkaiksi. Lapset osallistuivat innokkaasti toimintaan ja olivat kiinnostuneita saduttamisesta.
Lasten osallisuuden tukeminen ja sadutusmenetelmän käyttäminen varhaiskasvatuksessa tuovat positiivisia muutoksia lapsen elämään. Sadutuksen avulla lapsi rohkaistuu paremmin keskustelemaan asioistaan muiden kanssa. Tärkeää on lisätä erityistä tukea tarvitsevien lapsien osallisuuden kokemuksia ja vahvistaa niitä. Samalla vahvistetaan heidän onnistumisen kokemuksiaan ja myönteisen itsetunnon kehittymistä.
Sadutin integroidun ryhmän lapsia lokakuusta 2015 tammikuuhun 2016 saakka. Satuja tehtiin yhteensä 70 kpl. Tutkimuksellisena menetelmänä käytin osallistuvaa havainnointia. Saduttamisen aikana käytin puolistrukturoitua havainnointilomaketta. Havainnoin sitä, jännittääkö lapsi, kuinka paljon hän tarvitsee rohkaisua sadutuksessa ja osaako hän itsenäisesti viedä tarinaa eteenpäin. Lisäksi kirjasin ylös lasten äännähdyksiä, eleitä, ilmeitä ja liikkumista tilanteessa. Jokaisen sadutuksen jälkeen kysyin lapsilta palautetta ja mielipiteitä saduttamisesta. Kerrotuista saduista tehtiin jokaiselle lapselle oma satukirja ja lapset kuvittivat myös satukirjansa. Satukirjat tekivät näkyväksi lasten ajatuksia muille lapsille, vanhemmille ja kasvattajille.
Satukirjaprojektia arvioidessani totean sadutuksen lisänneen lasten osallisuuden tunnetta. Ujot ja hiljaisemmat lapset rohkaistuivat kertomaan omia satujaan. Lapset, joilla on vaikeitakin kielellisiä ja kehityksellisiä haasteita, pääsivät myös osallistumaan sadutukseen siinä missä muutkin lapset. Heidän kanssaan sadutuksessa käytettiin tukena kuvakommunikaatiokansiota, PCS-kuvia, tukiviittomia ja Dublo eläimiä. Tärkeää oli se, että kaikki pääsivät mukaan tasa-arvoisesti ja saivat kokea itsensä yhtä arvokkaiksi. Lapset osallistuivat innokkaasti toimintaan ja olivat kiinnostuneita saduttamisesta.
Lasten osallisuuden tukeminen ja sadutusmenetelmän käyttäminen varhaiskasvatuksessa tuovat positiivisia muutoksia lapsen elämään. Sadutuksen avulla lapsi rohkaistuu paremmin keskustelemaan asioistaan muiden kanssa. Tärkeää on lisätä erityistä tukea tarvitsevien lapsien osallisuuden kokemuksia ja vahvistaa niitä. Samalla vahvistetaan heidän onnistumisen kokemuksiaan ja myönteisen itsetunnon kehittymistä.