Kuituhampun esikasvivaikutus luonnonmukaisessa tuotannossa
Jolkkonen, Joni (2016)
Jolkkonen, Joni
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605096692
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605096692
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka kuituhamppu esikasvina vaikutti rikkakasvien määrään. Kokeessa käytettiin Biokympin luomulietelantaa neljänä eri lannoitustasona: 0, 60, 120 ja 180 kg typpeä/ha. Jokaista koealaa oli kolme kerrannetta, mukaan lukien 0-ruutu. Seoskasvustona oli ohra-kaura-herne.
Viljelykasvin kylvö tapahtui 11.6.2014. Rikkakasvien määrän tulkinta neljännesneliön alalta suoritettiin 13.8.2014. Tutkimuksessa huomattiin sama kuin kuituhampun keskimääräisissä satotasoissa eli eri lannoitusmäärillä rikkakasvien määrä saattaa nousta hiukan, koska maaperään tulee enemmän kasvuvoimaa kaikille viherkasveille. Tutkimuksessa selvisi, ettei edellisen vuoden kuituhampun sadonmäärällä ole tilastollisesti merkitystä seoskasvuston rikkakasvimääriin. Jos tutkimusaluetta olisi ollut käytettävissä enemmän, niin näin olisi voitu verrata samana kasvukautena kuituhampun ja jonkin muun esikasvina olevan kasvin esikasvivaikutusta seuraavan vuoden rikkakasvimäärään.
Vuoden 2013 lannoitetasoilla ei näyttänyt olevan vaikutusta seoskasvuston satotasoon. Vuoden 2014 seoskasvuston satoisimmat koeruudut olivat kumminkin juuri niitä, joissa edellisvuoden lannoitustaso oli 120 kg typpeä hehtaarille. Satotaso oli ko. koeruudussa noin 250 kg korkeampi kuin muissa ruuduissa.
Kuituhampun kuiva-ainesadoista voitiin todeta, että lannoitetasolla 180 kg typpeä hehtaarille päästiin parhaaseen satotasoon. Kolmen koealan kerranteen keskimääräinen satotaso oli 6072 kg/ha.
Viljelykasvin kylvö tapahtui 11.6.2014. Rikkakasvien määrän tulkinta neljännesneliön alalta suoritettiin 13.8.2014. Tutkimuksessa huomattiin sama kuin kuituhampun keskimääräisissä satotasoissa eli eri lannoitusmäärillä rikkakasvien määrä saattaa nousta hiukan, koska maaperään tulee enemmän kasvuvoimaa kaikille viherkasveille. Tutkimuksessa selvisi, ettei edellisen vuoden kuituhampun sadonmäärällä ole tilastollisesti merkitystä seoskasvuston rikkakasvimääriin. Jos tutkimusaluetta olisi ollut käytettävissä enemmän, niin näin olisi voitu verrata samana kasvukautena kuituhampun ja jonkin muun esikasvina olevan kasvin esikasvivaikutusta seuraavan vuoden rikkakasvimäärään.
Vuoden 2013 lannoitetasoilla ei näyttänyt olevan vaikutusta seoskasvuston satotasoon. Vuoden 2014 seoskasvuston satoisimmat koeruudut olivat kumminkin juuri niitä, joissa edellisvuoden lannoitustaso oli 120 kg typpeä hehtaarille. Satotaso oli ko. koeruudussa noin 250 kg korkeampi kuin muissa ruuduissa.
Kuituhampun kuiva-ainesadoista voitiin todeta, että lannoitetasolla 180 kg typpeä hehtaarille päästiin parhaaseen satotasoon. Kolmen koealan kerranteen keskimääräinen satotaso oli 6072 kg/ha.