Innolla päin stressiä : Kulttuurituottajan työhyvinvointi 2016 -tutkimus
Paananen, Kristiina (2016)
Paananen, Kristiina
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605208913
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605208913
Tiivistelmä
Opinnäytetyössäni selvitin kulttuurituottajien työolojen ja työhyvinvoinnin tilaa vuonna 2016 vertaillen sitä yleisen työelämän tilaan ja sen muutoksiin sekä aiempiin tutkimustuloksiin. Työssä etsin lisäksi vastauksia seuraaviin kysymyksiin: mitkä asiat vaikuttavat eniten kulttuurituottajien työhyvinvointiin, onko kulttuurituottajien työhyvinvoinnille muutostarpeita ja jos on, millaisia sekä miten alan työhyvinvointia voisi kehittää ja mitä alalla olevat nostavat tärkeimmiksi piirteiksi työhyvinvointitoiminnassa.
Toteutin opinnäytetyöhöni strukturoidun lomakekyselyn yhteistyössä Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry:n kanssa. Tutkimus toteutettiin internetkyselynä Wepropolissa, ja siihen vastasi 173 kulttuurituotantoa työkseen tekevää henkilöä. Vastaukset kerättiin anonyymisti. Kyselyn pohjalta kartoitin Suomessa työskentelevien kulttuurituottajien näkemyksiä alan hyvinvoinnin tilasta. Analysoin tuloksia kyselyn pääotsikoiden mukaan työskentelytietojen, työn tietojen ja työhyvinvoinnin saralta. Opinnäytetyössä paneuduin työelämän muutoksiin Suomessa viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana sekä pohdin työn tulevaisuuden suuntia niin yleisellä tasolla kuin kulttuurituottajien näkökulmasta.
Kokonaisuudessaan kulttuuriala selkeästi kaipaa muutoksia työhyvinvoinnissa ja siihen välillisesti vaikuttavissa työoloissa. Kyselyssä kävi ilmi, että kulttuurituottajat työllistyvät yhä useammin yksityiselle ja kolmannelle sektorille. Tuottajia vai-vaavat työajan riittämättömyys ja palkan suuruus suhteessa työn vaativuuteen, stressi ja ylityöllistyminen. Muutosta myös parempaan on tapahtunut. Työ koetaan kuitenkin erittäin merkitykselliseksi ja hyödylliseksi, siinä viihdytään hyvin ja työhön pystytään vaikuttamaan. Kulttuurituottajan työssä korostuu sisällön vetovoimaisuus ja pitkäjänteisyys. Alalla kaivataan verkostojen vahvistamista, työhyvinvointiin rentoa yhteistoimintaa ja ulkopuolista apua arvostetaan niin ammattitaito-jen kuin työhyvinvointitaitojen kehittämisessä. Vuonna 2016 itsensä työllistäminen, työn arvostaminen ja moniosaajuus puhututtavat kulttuurituottajien kentällä.
Toteutin opinnäytetyöhöni strukturoidun lomakekyselyn yhteistyössä Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry:n kanssa. Tutkimus toteutettiin internetkyselynä Wepropolissa, ja siihen vastasi 173 kulttuurituotantoa työkseen tekevää henkilöä. Vastaukset kerättiin anonyymisti. Kyselyn pohjalta kartoitin Suomessa työskentelevien kulttuurituottajien näkemyksiä alan hyvinvoinnin tilasta. Analysoin tuloksia kyselyn pääotsikoiden mukaan työskentelytietojen, työn tietojen ja työhyvinvoinnin saralta. Opinnäytetyössä paneuduin työelämän muutoksiin Suomessa viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana sekä pohdin työn tulevaisuuden suuntia niin yleisellä tasolla kuin kulttuurituottajien näkökulmasta.
Kokonaisuudessaan kulttuuriala selkeästi kaipaa muutoksia työhyvinvoinnissa ja siihen välillisesti vaikuttavissa työoloissa. Kyselyssä kävi ilmi, että kulttuurituottajat työllistyvät yhä useammin yksityiselle ja kolmannelle sektorille. Tuottajia vai-vaavat työajan riittämättömyys ja palkan suuruus suhteessa työn vaativuuteen, stressi ja ylityöllistyminen. Muutosta myös parempaan on tapahtunut. Työ koetaan kuitenkin erittäin merkitykselliseksi ja hyödylliseksi, siinä viihdytään hyvin ja työhön pystytään vaikuttamaan. Kulttuurituottajan työssä korostuu sisällön vetovoimaisuus ja pitkäjänteisyys. Alalla kaivataan verkostojen vahvistamista, työhyvinvointiin rentoa yhteistoimintaa ja ulkopuolista apua arvostetaan niin ammattitaito-jen kuin työhyvinvointitaitojen kehittämisessä. Vuonna 2016 itsensä työllistäminen, työn arvostaminen ja moniosaajuus puhututtavat kulttuurituottajien kentällä.