Agrologit työelämässä
Korhonen, Otto (2016)
Korhonen, Otto
Savonia-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605259770
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605259770
Tiivistelmä
Opistoasteinen agrologikoulutus alkoi Iisalmessa vuonna 1985 ja viisitoista vuotta myöhemmin 1990-luvun loppupuolella valtio luopui ammatillisten oppilaitosten ylläpitämisestä. Tämän seurauksena Peltosalmen maaseutuopisto siirtyi Pohjois-Savon ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän omistukseen. Ammattikorkeakoulutasoinen agrologikoulutus alkoi 1999 ja vuonna 2005 koulutus siirtyi Peltosalmelta ammattikorkeakoulun tiloihin Haukisaarentielle. Vuodesta 1985 vuoteen 2015 mennessä Peltosalmelta ja Savonia-ammattikorkeakoulusta on valmistunut yhteensä noin 1200 agrologia.
Tämän tutkimuksen avulla pyritään selvittämään, kuinka Peltosalmelta ja Savonia-ammattikorkeakoulusta valmistuneet agrologit ovat sijoittuneet työelämään ja kuinka korkeakoulusta saatua agrologinkoulutusta voitaisiin kehittää tulevaisuudessa vastaamaan yhä enemmän työelämän haasteisiin kiristyvillä työmarkkinoilla. Lisäksi kyselyssä selvitetään, kuinka opetuksen eri osa-alueita tulisi painottaa tulevassa AMK-koulutuksessa.
Kysely suoritettiin syksyn ja talven 2015 aikana kaikille Iisalmesta valmistuneille agrologeille, joiden yhteystiedot saimme selville. Sähköposti lähetettiin 484 henkilölle, joista kyselyyn vastasi 178 henkilöä. Agrologikoulutusta 30 vuotta Iisalmessa-tapahtuman jälkeen Agrologien Liitto levitti kyselylomaketta eteenpäin kahden viikon ajan, jolloin kyselyyn saatiin 102 uutta vastausta. Kaiken kaikkiaan vastauksia kyselyyn saatiin 280 kappaletta. Vastaajista 61 % oli naisia ja loput 39 % miehiä ja heidän ikänsä vaihteli 25 vuodesta 60 ikävuoteen.
Kyselyyn vastanneista henkilöistä opintojen kannalta erittäin tärkeinä pidettiin yritystaloutta, yrityksen johtamista, kotieläintuotantoa sekä kasvinviljelyä. Myös EU-asiantuntiuutta ja nautataloutta pidettiin tärkeänä. Vastaajien mielestä hevostaloutta, siipikarjataloutta, lammastaloutta ja hanketoimintaa tulisi painottaa vähiten opiskeluissa.
Tutkimuksessa selvisi, että vastanneista on kokopäivätöissä 80 %, toiseksi suurin ryhmä ilmoitti olevansa osa-aikatöissä 9 % ja kolmanneksi suurin ryhmä, joka edustaa 5 % kaikista vastanneista ilmoitti olevansa vapaalla töistä tai työttömänä, 4 % oli vastaushetkellä opiskelemassa. Kyselyyn vastanneiden miesten työllisyystilanne oli huomattavasti parempi kuin naisten. Miehistä 94,5 % ilmoitti olevansa kokopäivätöissä ja naisista vain 70,8 %, osa-aika töissä miehistä oli vain 2,8 % ja naisista 12,9 %. Yli puolet työssäkäyvistä 55 % oli palkkatöissä tai muun alan yrittäjänä, 30 % kertoi toimivansa päätoimisesti maatalousyrittäjänä ja 2 % ilmoitti toimivansa sivutoimisesti maatalousyrittäjänä.
Lähes jokainen kyselyyn vastannut piti agrologitutkinnon hankkimista kannattavana, vastaajista 72 % piti tutkintoa hyödyllisenä ja 25 % piti sitä melko hyödyllisenä. Vaikka agrologit pitivät tutkintoa hyödyllisenä, vain 23 % mielestä se vastasi hyvin ja 63 % mielestä se vastasi melko hyvin työelämän haasteita.
Tämän tutkimuksen avulla pyritään selvittämään, kuinka Peltosalmelta ja Savonia-ammattikorkeakoulusta valmistuneet agrologit ovat sijoittuneet työelämään ja kuinka korkeakoulusta saatua agrologinkoulutusta voitaisiin kehittää tulevaisuudessa vastaamaan yhä enemmän työelämän haasteisiin kiristyvillä työmarkkinoilla. Lisäksi kyselyssä selvitetään, kuinka opetuksen eri osa-alueita tulisi painottaa tulevassa AMK-koulutuksessa.
Kysely suoritettiin syksyn ja talven 2015 aikana kaikille Iisalmesta valmistuneille agrologeille, joiden yhteystiedot saimme selville. Sähköposti lähetettiin 484 henkilölle, joista kyselyyn vastasi 178 henkilöä. Agrologikoulutusta 30 vuotta Iisalmessa-tapahtuman jälkeen Agrologien Liitto levitti kyselylomaketta eteenpäin kahden viikon ajan, jolloin kyselyyn saatiin 102 uutta vastausta. Kaiken kaikkiaan vastauksia kyselyyn saatiin 280 kappaletta. Vastaajista 61 % oli naisia ja loput 39 % miehiä ja heidän ikänsä vaihteli 25 vuodesta 60 ikävuoteen.
Kyselyyn vastanneista henkilöistä opintojen kannalta erittäin tärkeinä pidettiin yritystaloutta, yrityksen johtamista, kotieläintuotantoa sekä kasvinviljelyä. Myös EU-asiantuntiuutta ja nautataloutta pidettiin tärkeänä. Vastaajien mielestä hevostaloutta, siipikarjataloutta, lammastaloutta ja hanketoimintaa tulisi painottaa vähiten opiskeluissa.
Tutkimuksessa selvisi, että vastanneista on kokopäivätöissä 80 %, toiseksi suurin ryhmä ilmoitti olevansa osa-aikatöissä 9 % ja kolmanneksi suurin ryhmä, joka edustaa 5 % kaikista vastanneista ilmoitti olevansa vapaalla töistä tai työttömänä, 4 % oli vastaushetkellä opiskelemassa. Kyselyyn vastanneiden miesten työllisyystilanne oli huomattavasti parempi kuin naisten. Miehistä 94,5 % ilmoitti olevansa kokopäivätöissä ja naisista vain 70,8 %, osa-aika töissä miehistä oli vain 2,8 % ja naisista 12,9 %. Yli puolet työssäkäyvistä 55 % oli palkkatöissä tai muun alan yrittäjänä, 30 % kertoi toimivansa päätoimisesti maatalousyrittäjänä ja 2 % ilmoitti toimivansa sivutoimisesti maatalousyrittäjänä.
Lähes jokainen kyselyyn vastannut piti agrologitutkinnon hankkimista kannattavana, vastaajista 72 % piti tutkintoa hyödyllisenä ja 25 % piti sitä melko hyödyllisenä. Vaikka agrologit pitivät tutkintoa hyödyllisenä, vain 23 % mielestä se vastasi hyvin ja 63 % mielestä se vastasi melko hyvin työelämän haasteita.