HUS Lohjan sairaalan valmiussuunnitelman toimintakorttien kehittäminen kriittisille yksiköille
Lindberg, Mervi (2016)
Lindberg, Mervi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016052810546
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016052810546
Tiivistelmä
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena ja tavoitteena on tuottaa HUS Lohjan sairaalaan määrätyille kriittisille yksiköille valmiustilanteen toimintakortit. Valmiudesta ja varautumisesta säädetään eri laeissa ja säädöksissä sekä kunnille että sairaanhoitopiirille. Niissä tuodaan esille, että sairaalan elintärkeät toiminnot pitää ylläpitää valmiustilanteessakin. Meidän oma henkilökohtainen varautuminen ja turvallisuuskäyttäytyminen yksilöinä vaikuttaa koko valtakunnalliseen turvallisuuteen.
Teoreettinen viitekehys tukee hyvin opinnäytetyön toiminnallista osaa kuin työkaluina. Varautuminen ja valmiussuunnittelu luovat kokonaisturvallisuutta monella tasolla. Valmiussuunnittelun työkaluina PDCA-jatkuvan parantamisen malli ja KUJA-projektin neljä askelta valmiuteen ja kykyyn sopivat hyvin. Ne tukevat hyvin valmiussuunnittelua ja sitä kautta myös toimintakorttien kehittämistä. Näitä työkaluja voitaisiin hyvin käyttää muuallakin valmiussuunnittelun pohjana.
Opinnäytetyössä otettiin lähestymistavaksi konstruktiivinen tutkimusmenetelmä, koska siinä kehitetään jotain konkreettista ja kehitetyn asian hyödyllisyyttä ja toimivuutta arvioidaan. Valitsin haastattelumuodoksi puolistrukturoidun teemahaastattelun, jotta haastattelutilanne ei muodostuisi niin jäykäksi ja haastateltavat saisivat oman mielipiteensä paremmin kuuluviin. Teemahaastattelun ryhmässä olen valinnut menetelmäksi siksi, jotta haastatteluun osallistujat voivat saada ideoita ja tukea toisiltaan toimintakorttien käyttämisessä. Tämä myös sitoo haastateltavia ymmärtämään, että jokainen toimintakortti ja sen mukaan toimiminen on osa kokonaisuutta. Toimintakorttien avulla toimiminen varmistaa sen, että valmiustilanteissa yksikön toiminta on suunniteltua ja tarkoituksenmukaista.
Toimintakortteja on muutettu ja kehitetty kahden hälytysharjoituksen myötä paremmin toimiviksi. Teemahaastattelu ryhmässä avarsi selkeästi toimijoiden näkemystä valmiustilanteessa toimimisessa. Hälytysharjoituksia on pidetty yksiköissä tarpeellisina ja niistä on koettu olevan hyötyä. Jatkossa on sovittu, että hälytysharjoituksia pidetään vähintään kaksi kertaa vuodessa. Seuraavaksi järjestetään keväällä 2016 valmiusharjoitus HUS Lohjan sairaalan johdolle.
Kehitettyjä toimintakortteja ja valmiussuunnittelun työkaluja voidaan hyvin käyttää muissakin sairaaloissa hyödyksi.
Teoreettinen viitekehys tukee hyvin opinnäytetyön toiminnallista osaa kuin työkaluina. Varautuminen ja valmiussuunnittelu luovat kokonaisturvallisuutta monella tasolla. Valmiussuunnittelun työkaluina PDCA-jatkuvan parantamisen malli ja KUJA-projektin neljä askelta valmiuteen ja kykyyn sopivat hyvin. Ne tukevat hyvin valmiussuunnittelua ja sitä kautta myös toimintakorttien kehittämistä. Näitä työkaluja voitaisiin hyvin käyttää muuallakin valmiussuunnittelun pohjana.
Opinnäytetyössä otettiin lähestymistavaksi konstruktiivinen tutkimusmenetelmä, koska siinä kehitetään jotain konkreettista ja kehitetyn asian hyödyllisyyttä ja toimivuutta arvioidaan. Valitsin haastattelumuodoksi puolistrukturoidun teemahaastattelun, jotta haastattelutilanne ei muodostuisi niin jäykäksi ja haastateltavat saisivat oman mielipiteensä paremmin kuuluviin. Teemahaastattelun ryhmässä olen valinnut menetelmäksi siksi, jotta haastatteluun osallistujat voivat saada ideoita ja tukea toisiltaan toimintakorttien käyttämisessä. Tämä myös sitoo haastateltavia ymmärtämään, että jokainen toimintakortti ja sen mukaan toimiminen on osa kokonaisuutta. Toimintakorttien avulla toimiminen varmistaa sen, että valmiustilanteissa yksikön toiminta on suunniteltua ja tarkoituksenmukaista.
Toimintakortteja on muutettu ja kehitetty kahden hälytysharjoituksen myötä paremmin toimiviksi. Teemahaastattelu ryhmässä avarsi selkeästi toimijoiden näkemystä valmiustilanteessa toimimisessa. Hälytysharjoituksia on pidetty yksiköissä tarpeellisina ja niistä on koettu olevan hyötyä. Jatkossa on sovittu, että hälytysharjoituksia pidetään vähintään kaksi kertaa vuodessa. Seuraavaksi järjestetään keväällä 2016 valmiusharjoitus HUS Lohjan sairaalan johdolle.
Kehitettyjä toimintakortteja ja valmiussuunnittelun työkaluja voidaan hyvin käyttää muissakin sairaaloissa hyödyksi.