Arkistoitujen rintabiopsianäytteiden soveltuvuus tutkimuskäyttöön sekä immunokemiallisten värjäysten käytettävyys sytoblokkinäytteissä
Broström, Marko; Braithwaite, William (2016)
Broström, Marko
Braithwaite, William
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016053010792
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016053010792
Tiivistelmä
Immunokemiallisia estrogeenireseptori-, progesteronireseptori- ja HER2/neu-värjäyksiä käytetään rintasyöpäpotilaiden hoidon määrittämisessä. Rintasyöpäpotilailta otetaan sekä histologisia pak-suneulabiopsianäytteitä että sytologisia ohutneulabiopsianäytteitä. Immunokemiallisia värjäyksiä käytetään ensisijaisesti formaliinifiksoiduissa histologisissa näytteissä. Histologisten ja sytologisten näytteiden esikäsittelyprosessit poikkeavat toisistaan eri fiksaatiomenetelmissä, siinä missä fiksatiivina käytetään histologisissa näytteissä formaliinia, käytetään sytologisissa näytteissä fiksatiivina alunperin etanolia. Tässä tutkimuksessa selvitetään vastaavatko Oulun yliopistollisen sairaalan patologian laboratorion arkistoitujen potilastapausten toisistaan poikkeavalla tavalla fiksoitujen histologisten ja sytologisten näytteiden värjäystulokset toisiaan.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on arvioida Oulun yliopistollisen sairaalaan patologian laboratorion arkistoitujen rintabiopsianäytteiden laatua ja estrogeenireseptori-, progesteronireseptori- ja HER2/neu- immunokemiallisten värjäysten soveltuvuutta käytettäväksi sytoblokkinäytteistä valmistettuihin näyteobjektilaseihin. Opinnäytetyö vastaa työelämästä nousseeseen tarpeeseen tutkia kyseisten värjäysten toimivuutta sytoblokkinäytteissä.
Kvantitatiivisessa tutkimuksessamme vertailimme estrogeenireseptori-, progesteronireseptori ja HER2/neu- värjäyksiä potilastapauksissa, joissa kaikista potilastapauksista oli arkistoituna sekä histologisia paksuneulanäytteitä että sytologisia ohutneulanäytteitä, joille kummallekin suoritettiin kyseiset värjäykset. Potilastapauksia oli lukumäärällisesti 39 kpl, joista kokonaisuudessaan valmistettiin 264 näyteobjektilasia tutkittavaksi. Tutkimuksessa valmistimme arkistosta haetuista potilaskohtaisista sytoblokeista ja histoblokeista Bond- immunovärjäysautomaatilla värjättävät näyteobjektilasit. Värjätyt lasit analysoitiin sairaalasolubiologin ja patologien avustuksella vertaillen histologisten ja sytologisten näytteiden immunokemiallista värjäytymistä.
Opinnäytetyön tulosten perusteella arkistoidut sytoblokkinäytteet ovat niukkoja ja tämä supisti tutkittavan aineiston määrää merkittävästi. Alkuperäisistä 40 potilastapauksesta tutkimuskelpoiseksi osoittautui vain 8 potilastapausta sytoblokkinäytteiden niukkuuden vuoksi. Tutkimuskelpoisten näytteiden tuloksissa sytoblokkien estrogeenireseptorivärjäyksessä 87,5 % tapauksista vastasi histoblokin värjäystulosta, sytoblokkien progesteronireseptorivärjäyksessä 100 % tapauksista vastasi histoblokin värjäystulosta ja sytoblokkien HER2-neu-värjäyksessä 87.5 % tapauksista vastasi histoblokin värjäystulosta.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on arvioida Oulun yliopistollisen sairaalaan patologian laboratorion arkistoitujen rintabiopsianäytteiden laatua ja estrogeenireseptori-, progesteronireseptori- ja HER2/neu- immunokemiallisten värjäysten soveltuvuutta käytettäväksi sytoblokkinäytteistä valmistettuihin näyteobjektilaseihin. Opinnäytetyö vastaa työelämästä nousseeseen tarpeeseen tutkia kyseisten värjäysten toimivuutta sytoblokkinäytteissä.
Kvantitatiivisessa tutkimuksessamme vertailimme estrogeenireseptori-, progesteronireseptori ja HER2/neu- värjäyksiä potilastapauksissa, joissa kaikista potilastapauksista oli arkistoituna sekä histologisia paksuneulanäytteitä että sytologisia ohutneulanäytteitä, joille kummallekin suoritettiin kyseiset värjäykset. Potilastapauksia oli lukumäärällisesti 39 kpl, joista kokonaisuudessaan valmistettiin 264 näyteobjektilasia tutkittavaksi. Tutkimuksessa valmistimme arkistosta haetuista potilaskohtaisista sytoblokeista ja histoblokeista Bond- immunovärjäysautomaatilla värjättävät näyteobjektilasit. Värjätyt lasit analysoitiin sairaalasolubiologin ja patologien avustuksella vertaillen histologisten ja sytologisten näytteiden immunokemiallista värjäytymistä.
Opinnäytetyön tulosten perusteella arkistoidut sytoblokkinäytteet ovat niukkoja ja tämä supisti tutkittavan aineiston määrää merkittävästi. Alkuperäisistä 40 potilastapauksesta tutkimuskelpoiseksi osoittautui vain 8 potilastapausta sytoblokkinäytteiden niukkuuden vuoksi. Tutkimuskelpoisten näytteiden tuloksissa sytoblokkien estrogeenireseptorivärjäyksessä 87,5 % tapauksista vastasi histoblokin värjäystulosta, sytoblokkien progesteronireseptorivärjäyksessä 100 % tapauksista vastasi histoblokin värjäystulosta ja sytoblokkien HER2-neu-värjäyksessä 87.5 % tapauksista vastasi histoblokin värjäystulosta.