Sähköisten huoltokirjojen ohje ja vertailu
Haapakoski, Sami (2016)
Lataukset:
Haapakoski, Sami
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016053110979
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016053110979
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tilaajana toimi Äänekosken kaupunki. Työn tavoitteena oli saada aikaan
huoltokirjan luonnin ohjeistus, vertailla kahden eri kunnossapidon ohjelman toimintoja
keskenään ja arvioida harkinnassa olevan uudemman ohjelman kannattavuutta kunnallisen
puolen käytössä.
Teoriaosuudessa ohjeistetaan huoltokirjan luonnin keskeisimpien päätekijöiden selvittämisessä,
kuten vastuissa ja sisällössä, sekä tutustutaan huoltokirjasta saatuihin käytännön
hyötyihin. Teoriaosuudessa on myös esimerkkejä huoltokirjojen tyypillisimmistä virheistä.
Ohjelmien soveltuvuus määriteltiin selvittämällä, noudattaako ohjelma Suomen rakentamismääräyskokoelman
ohjeita. Haastatteluista saatiin havaintoja, tietoja ja käyttökokemuksia.
Soveltuvuuden määrittelyssä hyödynnettiin myös omia subjektiivisia käyttökokemuksia.
Em. selvitykset suhteutettiin ohjelmien käyttökustannuksiin.
Kävi ilmi, että kiinteistönpidon ohjelmat poikkeavat merkittävästi toisistaan niistä saatujen
hyötyjen perusteella. Käytössä oleva ohjelma soveltuu paremmin kunnallisen puolen toimijoille,
joilla on suuri kiinteistökanta ja kaipaavat alhaisempia ylläpitokustannuksia, joita
ylläpidosta luonnollisesti aiheutuu. Ehdotettu uusi ohjelma todettiin paremmaksi teollisuuden
tai poikkeuksellisen suurien kiinteistöjen käyttöön.
Johtopäätöksenä oli se, että kunnan kannattaa jatkaa pääsääntöisesti toimintaansa vanhalla
ohjelmalla ja pyrkiä parantamaan toimintaansa sen parissa, mutta vertailussa uudemman
ohjelman hankintaa kannattaa harkita kiinteistöissä, joiden huoltotarve on poikkeuksellisen
suuri.
huoltokirjan luonnin ohjeistus, vertailla kahden eri kunnossapidon ohjelman toimintoja
keskenään ja arvioida harkinnassa olevan uudemman ohjelman kannattavuutta kunnallisen
puolen käytössä.
Teoriaosuudessa ohjeistetaan huoltokirjan luonnin keskeisimpien päätekijöiden selvittämisessä,
kuten vastuissa ja sisällössä, sekä tutustutaan huoltokirjasta saatuihin käytännön
hyötyihin. Teoriaosuudessa on myös esimerkkejä huoltokirjojen tyypillisimmistä virheistä.
Ohjelmien soveltuvuus määriteltiin selvittämällä, noudattaako ohjelma Suomen rakentamismääräyskokoelman
ohjeita. Haastatteluista saatiin havaintoja, tietoja ja käyttökokemuksia.
Soveltuvuuden määrittelyssä hyödynnettiin myös omia subjektiivisia käyttökokemuksia.
Em. selvitykset suhteutettiin ohjelmien käyttökustannuksiin.
Kävi ilmi, että kiinteistönpidon ohjelmat poikkeavat merkittävästi toisistaan niistä saatujen
hyötyjen perusteella. Käytössä oleva ohjelma soveltuu paremmin kunnallisen puolen toimijoille,
joilla on suuri kiinteistökanta ja kaipaavat alhaisempia ylläpitokustannuksia, joita
ylläpidosta luonnollisesti aiheutuu. Ehdotettu uusi ohjelma todettiin paremmaksi teollisuuden
tai poikkeuksellisen suurien kiinteistöjen käyttöön.
Johtopäätöksenä oli se, että kunnan kannattaa jatkaa pääsääntöisesti toimintaansa vanhalla
ohjelmalla ja pyrkiä parantamaan toimintaansa sen parissa, mutta vertailussa uudemman
ohjelman hankintaa kannattaa harkita kiinteistöissä, joiden huoltotarve on poikkeuksellisen
suuri.