RFEM käyttöohje ja teräsbetonipalkin vertailulaskelma
Heikkonen, Veli-Matti (2016)
Heikkonen, Veli-Matti
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016053111033
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016053111033
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantaja toimi Sweco Rakennetekniikka Oy. Tavoitteena oli laatia käyttöohje RFEM-ohjelmasta ja samalla tarkastella ohjelman lisämoduulin luotettavuutta verrattuna käsinlaskentaan.
FEM-laskentaa käytetään rakennesuunnittelussa entistä enemmän. On tärkeää että laskentaohjelmien opetteluun ja kehitykseen käytetään resursseja, jotta tulokset olisivat luotettavia ja yhä useampi pystyisi tarkastelemaan laskentaohjelmien antamia voimasuureita.
Työn teoriaosuudessa paneudutaan elementtiteoriaan, ohjelman käyttöön sekä teräsbetonipalkin mitoitusteoriaan. Vertailulaskelmassa vertaillaan käsinlaskennan rasituksia RFEM-ohjelmalla saatuihin rasituksiin. Lisäksi vertaillaan ohjelman lisämoduulin laskemia raudoituksia käsinlaskennassa saatuihin raudoituksiin.
Tuloksena saatiin selville, että käsinlaskennan ja RFEM-ohjelman välillä ei synny eroja rasitusten suhteen, kun kyseessä oli yksinkertainen rakenne. Käsinlaskennan ja ohjelman lisämoduulin raudoituksien eroksi syntyi vain muutama prosentti. Tämä ei ole kuitenkaan kovin luotettava tulos, sillä laskenta samoilla lähtöarvoilla ja oletuksilla johti laskelmia samaan suuntaan. Näin tulokset tulivat samansuuruisiksi. Mikäli eri henkilöt tekisivät laskelmat toisistaan välittämättä, saatettaisiin saada suurempia eroja tulosten välillä.
Johtopäätöksenä oli, että RFEM sopii hyvin sekä monimutkaisten että yksinkertaisten rakenteiden rasitusten laskemiseen. Ohjelman käyttö vaatii kuitenkin käyttäjältä osaamista ja kokemusta. Työn lopputuloksena syntynyt ohje auttaa uusia ohjelman käyttäjiä pääsemään alkuun. Se on saatavilla konsernin intranetissä.
FEM-laskentaa käytetään rakennesuunnittelussa entistä enemmän. On tärkeää että laskentaohjelmien opetteluun ja kehitykseen käytetään resursseja, jotta tulokset olisivat luotettavia ja yhä useampi pystyisi tarkastelemaan laskentaohjelmien antamia voimasuureita.
Työn teoriaosuudessa paneudutaan elementtiteoriaan, ohjelman käyttöön sekä teräsbetonipalkin mitoitusteoriaan. Vertailulaskelmassa vertaillaan käsinlaskennan rasituksia RFEM-ohjelmalla saatuihin rasituksiin. Lisäksi vertaillaan ohjelman lisämoduulin laskemia raudoituksia käsinlaskennassa saatuihin raudoituksiin.
Tuloksena saatiin selville, että käsinlaskennan ja RFEM-ohjelman välillä ei synny eroja rasitusten suhteen, kun kyseessä oli yksinkertainen rakenne. Käsinlaskennan ja ohjelman lisämoduulin raudoituksien eroksi syntyi vain muutama prosentti. Tämä ei ole kuitenkaan kovin luotettava tulos, sillä laskenta samoilla lähtöarvoilla ja oletuksilla johti laskelmia samaan suuntaan. Näin tulokset tulivat samansuuruisiksi. Mikäli eri henkilöt tekisivät laskelmat toisistaan välittämättä, saatettaisiin saada suurempia eroja tulosten välillä.
Johtopäätöksenä oli, että RFEM sopii hyvin sekä monimutkaisten että yksinkertaisten rakenteiden rasitusten laskemiseen. Ohjelman käyttö vaatii kuitenkin käyttäjältä osaamista ja kokemusta. Työn lopputuloksena syntynyt ohje auttaa uusia ohjelman käyttäjiä pääsemään alkuun. Se on saatavilla konsernin intranetissä.