Rakentamistekniikan koulutuksiin sisältyvän laboratoriotyöskentelyn ja työmaavierailuiden turvallisuuden parantaminen
Backman, Markus (2016)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060311851
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060311851
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä käytiin läpi rakentamistekniikan koulutuksiin sisältyvän laboratoriotyöskentelyn ja työmaavierailuiden nykytilanne ja epäkohdat turvallisuuden näkökulmasta katsottuna. Opinnäytetyö tehtiin Oulun ammattikorkeakoulun rakentamistekniikan osastolle osana koulutuksen kehittämistä. Tavoitteena oli parantaa koulutuksen työturvallisuutta ja kehittää toimivia työkaluja työturvallisuuden takaamiseksi.
Työ aloitettiin perehtymällä nykyisen opintoihin sisältyvän laboratoriotyöskentelyn nykytilanteeseen eli siihen, mitä toiminta sisälsi sekä mihin ohjeisiin, sääntöihin ja suunnitelmiin toiminta perustui. Sen jälkeen selvitettiin, miten työskentelyssä havaittuja epäkohtia voitaisiin kehittää turvallisempaan suuntaan.
Laboratoriotyöskentelyssä havaittiin epäkohtia. Työskentelyyn liittyvä ohjeistus ei ollut järjestelmällinen eikä toiminnasta löytynyt kirjallisia suunnitelmia. Kaikki toiminta pohjautui lähinnä opetustavoitteisiin ja yleisiin turvallisuusohjeisiin, ei niinkään yksilöityyn toimintasuunnitelmaan, joka olisi suunniteltu juuri rakentamistekniikan osaston laboratorio-opetuksen ja työmaavierailujen tarpeisiin.
Opinnäytetyössä saatiin kartoitettua niin laboratorio- kuin työmaavierailutoiminnan ongelmakohdat sekä löydettiin keinoja niiden ratkaisemiseen. Esimerkiksi perehdyttämiseen ja työkohtaiseen opastukseen tehtiin muutoksia. Lisäksi työssä kehitettiin parannusehdotuksia ja työkaluja toiminnan suunnitteluun, ylläpitoon ja kehittämiseen laatimalla lomakkeita opetuksen tueksi. Työssä laadittuja uusia toimintaohjeita voidaan käyttää jatkossa Oulun ammattikorkeakoulun rakentamistekniikan koulutukseen sisältyvän laboratoriotyöskentelyn tukena.
Työ aloitettiin perehtymällä nykyisen opintoihin sisältyvän laboratoriotyöskentelyn nykytilanteeseen eli siihen, mitä toiminta sisälsi sekä mihin ohjeisiin, sääntöihin ja suunnitelmiin toiminta perustui. Sen jälkeen selvitettiin, miten työskentelyssä havaittuja epäkohtia voitaisiin kehittää turvallisempaan suuntaan.
Laboratoriotyöskentelyssä havaittiin epäkohtia. Työskentelyyn liittyvä ohjeistus ei ollut järjestelmällinen eikä toiminnasta löytynyt kirjallisia suunnitelmia. Kaikki toiminta pohjautui lähinnä opetustavoitteisiin ja yleisiin turvallisuusohjeisiin, ei niinkään yksilöityyn toimintasuunnitelmaan, joka olisi suunniteltu juuri rakentamistekniikan osaston laboratorio-opetuksen ja työmaavierailujen tarpeisiin.
Opinnäytetyössä saatiin kartoitettua niin laboratorio- kuin työmaavierailutoiminnan ongelmakohdat sekä löydettiin keinoja niiden ratkaisemiseen. Esimerkiksi perehdyttämiseen ja työkohtaiseen opastukseen tehtiin muutoksia. Lisäksi työssä kehitettiin parannusehdotuksia ja työkaluja toiminnan suunnitteluun, ylläpitoon ja kehittämiseen laatimalla lomakkeita opetuksen tueksi. Työssä laadittuja uusia toimintaohjeita voidaan käyttää jatkossa Oulun ammattikorkeakoulun rakentamistekniikan koulutukseen sisältyvän laboratoriotyöskentelyn tukena.