Liitosten viivamaiset lisäkonduktanssit
Poikkimäki, Pauli (2016)
Poikkimäki, Pauli
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060611968
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060611968
Tiivistelmä
Ympäristöministeriö on julkaissut luonnoksen Suomen rakennusmääräyskokoelman osasta C4. C4 velvoittaa laskemaan liitosten viivamaiset lisäkonduktanssit, koska niiden aiheuttama lämpövirran osuus rakennuksen kokonaislämpövuotojen suhteen kasvaa, kun rakenteet kehittyvät.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia Sievitalo Oy:n käyttämiä liitoksia ja niistä aiheutuvia kylmäsiltoja sekä vertaillaliitosten viivamaisia lisäkonduktansseja ohjearvoihin. Työn tavoitteena oli myös tuottaa liitoksista kuvat ja laskelmat, joiden avulla liitoksia voidaan myöhemmin kehittää.
Työssä laskettiin Sievitalo Oy:n käyttämien nurkka-, ylä-, ala-, väli- ja ikkunaliitosten viivamaiset lisäkonduktanssit ympäristöministeriön ohjeen mukaisesti. Laskennassa huomioitiin mahdollisimman tarkasti rakennustarvikkeiden lämmönjohtavuudet, joiden avulla saatiin laskettua tarkasti liitosten viivamaiset lisäkonduktanssit. Laskenta tehtiin numeerisella menetelmällä. Liitosten rakennusosien lämmönläpäisykertoimet laskettiin Suomen rakennusmääräyskokoelman osan C4 luonnoksen 2012 mukaan. Laskennassa käytettiin Comsol Multiphysics 5.2 -ohjelmaa, jolla määritettiin liitosten lämpötekniset kytkentäkertoimet.
Ohjelmalla luotiin lisäksi liitoksista kuvat, joissa näkyvät lämpötilajakauman liitoksessa ja lämpövirran määrän eri rakennusaineissa. Lämpötilajakaumakuvasta voitiin päätellä, mihin kohtaan rakennetta muodostuu kastepiste. Lämpövirtakuvista selviää, missä liitoksen osassa on suurin lämpövirta.
Opinnäytetyössä kävi ilmi, että liitosten viivamaiset lisäkonduktanssit olivat yhtä lukuun ottamatta pienempiä kuin ohjearvoissa. Välipohjaliitoksessa viivamainen lisäkonduktanssi oli hieman ohjearvoa isompi, mutta lämpötilat rakenteen sisällä olivat kastepisteen kannalta turvalliset. Alapohjan viivamainen lisäkonduktanssi oli noin 50 % pienempi kuin ohjearvo. Lämpövirta- ja lämpötilajakaumakuvista saatiin hyödyllistä tietoa liitosten lämpökäyttäytymisestä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia Sievitalo Oy:n käyttämiä liitoksia ja niistä aiheutuvia kylmäsiltoja sekä vertaillaliitosten viivamaisia lisäkonduktansseja ohjearvoihin. Työn tavoitteena oli myös tuottaa liitoksista kuvat ja laskelmat, joiden avulla liitoksia voidaan myöhemmin kehittää.
Työssä laskettiin Sievitalo Oy:n käyttämien nurkka-, ylä-, ala-, väli- ja ikkunaliitosten viivamaiset lisäkonduktanssit ympäristöministeriön ohjeen mukaisesti. Laskennassa huomioitiin mahdollisimman tarkasti rakennustarvikkeiden lämmönjohtavuudet, joiden avulla saatiin laskettua tarkasti liitosten viivamaiset lisäkonduktanssit. Laskenta tehtiin numeerisella menetelmällä. Liitosten rakennusosien lämmönläpäisykertoimet laskettiin Suomen rakennusmääräyskokoelman osan C4 luonnoksen 2012 mukaan. Laskennassa käytettiin Comsol Multiphysics 5.2 -ohjelmaa, jolla määritettiin liitosten lämpötekniset kytkentäkertoimet.
Ohjelmalla luotiin lisäksi liitoksista kuvat, joissa näkyvät lämpötilajakauman liitoksessa ja lämpövirran määrän eri rakennusaineissa. Lämpötilajakaumakuvasta voitiin päätellä, mihin kohtaan rakennetta muodostuu kastepiste. Lämpövirtakuvista selviää, missä liitoksen osassa on suurin lämpövirta.
Opinnäytetyössä kävi ilmi, että liitosten viivamaiset lisäkonduktanssit olivat yhtä lukuun ottamatta pienempiä kuin ohjearvoissa. Välipohjaliitoksessa viivamainen lisäkonduktanssi oli hieman ohjearvoa isompi, mutta lämpötilat rakenteen sisällä olivat kastepisteen kannalta turvalliset. Alapohjan viivamainen lisäkonduktanssi oli noin 50 % pienempi kuin ohjearvo. Lämpövirta- ja lämpötilajakaumakuvista saatiin hyödyllistä tietoa liitosten lämpökäyttäytymisestä.