Omaishoitajien kokemuksia muistisairaan omaishoitajuudesta
Salpakari, Johanna (2016)
Salpakari, Johanna
Savonia-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060511939
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060511939
Tiivistelmä
Muistisairaudet ovat kasvava kansanterveydellinen ja sosiaalinen ongelma maassamme. Väestön ikääntyessä myös muistisairauksien esiintyvyys kasvaa. Suomessa arvioidaan olevan tällä hetkellä noin 193 000 muistisairasta ihmistä, joista 93 000 sairastaa keskivaikeaa muistisairautta. Muistisairaus vaikuttaa sairastuneen lisäksi läheisten elämään. Tämän vuoksi on keskeistä huomioida sekä sairastuneen että hänen omaistensa yksilölliset voimavarat. Muistisairaan hoitoon liittyy usein omaishoitajuus. Omaishoitajat voivat tukea ja kannustaa muistisairasta läheistään paremmin, mikäli he itse voivat hyvin.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata muistisairaan omaishoitajina toimivien läheisten kokemuksia omaishoitajuudesta Suonenjoella. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa omaishoitajien omakohtaisista kokemuksista, jotta omaishoitajuutta voidaan tukea, muistisairaan ammattiapua kehittää ja heille suunnattuja palveluja parantaa. Omana tavoitteenani Suonenjoen muistipoliklinikan muistihoitaja/koordinaattorina oli oman ammattitaitoni kehittäminen muistisairaiden hoitotyössä. Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän Suonenjoen terveysasemalla on toiminut vuodesta 2012 muistipoliklinikka, jonne alueen muistipotilaiden hoito on keskitetty. Muistipoliklinikalla toteutetaan alkuvaiheen tutkimuksia, muistisairauksien diagnosointia sekä muistipotilaiden hoidon suunnittelua ja seurantaa. Muistipoliklinikka tarjoaa myös konsultaatioapua muistisairauksia koskevissa erityiskysymyksissä ammattilaisille.
Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus ja sen aineisto kerättiin omaishoitajien (n=10) teemahaastatteluilla. Aineiston analyysi toteutettiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Tuloksissa syntyi kuvaus muistisairaan omaishoitajuudesta neljän pääluokan muodossa: omaishoitajan sosiaaliset suhteet, omaishoitajan elämä ja muistisairaus, omaishoitaja ja palvelujärjestelmä sekä omaishoitajan hyvinvointi. Tulosten mukaan omaishoitajuus oli sitovaa ja ajoittain raskasta. Omaishoitajilla oli vahva halu suoriutua omaishoitotyöstä muistisairaan läheisen kanssa ja tähän liittyi olennaisena osana itse muistisairaus moninaisine vaikutuksineen omaishoitajan arkeen. Omaishoitajat arvostivat ammattiauttajilta saamaansa tukea, mutta he esittivät palvelujärjestelmälle myös monia kehittämisehdotuksia. Palvelujärjestelmän toivottiin kehittävän omaishoitajuuden tukemista erityisesti siinä vaiheessa, kun muistisairas ei enää itse kykene huomioimaan sairautensa vuoksi omaishoitajan voimavaroja.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että muistisairaan omaishoitajien tukeminen vaatii eri palvelusektoreilla toimivien ammattiauttajien yhteistyön tiivistämistä ja roolien selkiyttämistä. Tulevaisuuden haasteena on kehittää palvelujärjestelmään malli, jolla muistisairaan omaishoitajuutta voidaan entistä paremmin tukea terveys-ja sosiaalipalvelujen yhteistyönä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata muistisairaan omaishoitajina toimivien läheisten kokemuksia omaishoitajuudesta Suonenjoella. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa omaishoitajien omakohtaisista kokemuksista, jotta omaishoitajuutta voidaan tukea, muistisairaan ammattiapua kehittää ja heille suunnattuja palveluja parantaa. Omana tavoitteenani Suonenjoen muistipoliklinikan muistihoitaja/koordinaattorina oli oman ammattitaitoni kehittäminen muistisairaiden hoitotyössä. Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän Suonenjoen terveysasemalla on toiminut vuodesta 2012 muistipoliklinikka, jonne alueen muistipotilaiden hoito on keskitetty. Muistipoliklinikalla toteutetaan alkuvaiheen tutkimuksia, muistisairauksien diagnosointia sekä muistipotilaiden hoidon suunnittelua ja seurantaa. Muistipoliklinikka tarjoaa myös konsultaatioapua muistisairauksia koskevissa erityiskysymyksissä ammattilaisille.
Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus ja sen aineisto kerättiin omaishoitajien (n=10) teemahaastatteluilla. Aineiston analyysi toteutettiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Tuloksissa syntyi kuvaus muistisairaan omaishoitajuudesta neljän pääluokan muodossa: omaishoitajan sosiaaliset suhteet, omaishoitajan elämä ja muistisairaus, omaishoitaja ja palvelujärjestelmä sekä omaishoitajan hyvinvointi. Tulosten mukaan omaishoitajuus oli sitovaa ja ajoittain raskasta. Omaishoitajilla oli vahva halu suoriutua omaishoitotyöstä muistisairaan läheisen kanssa ja tähän liittyi olennaisena osana itse muistisairaus moninaisine vaikutuksineen omaishoitajan arkeen. Omaishoitajat arvostivat ammattiauttajilta saamaansa tukea, mutta he esittivät palvelujärjestelmälle myös monia kehittämisehdotuksia. Palvelujärjestelmän toivottiin kehittävän omaishoitajuuden tukemista erityisesti siinä vaiheessa, kun muistisairas ei enää itse kykene huomioimaan sairautensa vuoksi omaishoitajan voimavaroja.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että muistisairaan omaishoitajien tukeminen vaatii eri palvelusektoreilla toimivien ammattiauttajien yhteistyön tiivistämistä ja roolien selkiyttämistä. Tulevaisuuden haasteena on kehittää palvelujärjestelmään malli, jolla muistisairaan omaishoitajuutta voidaan entistä paremmin tukea terveys-ja sosiaalipalvelujen yhteistyönä.